Show simple item record

dc.contributor.advisorMäntysaari, Mikko
dc.contributor.authorKaijala, Jussi
dc.date.accessioned2019-01-28T08:45:43Z
dc.date.available2019-01-28T08:45:43Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/62623
dc.description.abstractTämän tutkimuksen aihe on lähtenyt omista kokemuksistani sosiaalityön käytännöistä. Tutkimuksessa tarkastellaan Vantaan aikuissosiaalityön tilastoinnin ja sen liitännäistoimenpiteiden kehittymistä vuosina 2011-2015. Tutkimuksessa kuvataan ajanjaksolla tapahtuneita muutoksia organisaatiossa, Vantaan aikuissosiaalityön ympäristössä sekä tilastointiin liitännäisten toimintojen kehittymistä. Tutkimusaiheen merkitys sosiaalityössä on koko ajan kasvusuuntainen, koska digitalisoituva maailma ja muuttuva toimintakenttä luovat uudenlaisia odotuksia myös sosiaalityön arvioinnille. Sosiaalityön tietohallinnan tutkimus on muodostunut merkittäväksi tutkimuskohteeksi 2000-luvulla. Uuden sukupolven asiakastietojärjestelmien valmistelu, uusien johtamismallien astuessa julkisjohtamisen kentälle, vaikuttavuuden arvioinnin merkityksen korostuminen, valtakunnallisen tiedontarpeen kasvaessa ja sosiaalityön muuttuessa liiketalouden ehtoja soveltavaksi, tiedontarve on alati kasvava. Sosiaalityön tiedontarve ja muutosorientaatio ovat merkityksellisiä seikkoja. Tutkimuksessa sovelletaan systeemiteoreettista lähestymistapaa. Systeemiteorian näkökulmaa laajennetaan organisaatiometaforalla ja sosiaalihuoltoon 2000-luvulla rantautuneilla johtamismalleilla. Tutkimuksen kohdetta tarkastellaan peilaamalla sitä teorian mukaiseen systeemin sisäiseen sekä ulkoiseen kommunikaatioon. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää henkilöstön näkökulmasta, miten syntyvää dataa voitaisiin hyödyntää enenevissä määrin asiakastyötä tekevien tukena ja millaisina he ovat kokeneet olemassa olevat välineet ja tiedot sekä osallisuutensa kehittämistoimiin. Henkilöstön näkökulmia tarkastellaan puolistrukturoidun lomakekyselyn avulla. Johdon ja hallinnon teemahaastatteluihin nojautuen tuodaan esille sitä, mikä johti tapahtuneisiin muutoksiin ja mitkä olivat vaikuttimina toimintaan. Lisäksi johdon näkökulmasta pohditaan prosessien onnistumista ja merkityksellisyyttä. Henkilöstö ei ole kokenut voivansa juurikaan vaikuttaa muutoksiin, omaan työhönsä tai näiden suunnitteluun. Asiakastyötä tekevien näkökulmasta järjestelmän tulisi itsessään sisältää tarvittavat tilastointivälineet, eikä tilastointia tulisi joutua tekemään muun työn ohessa erilliskirjaamisina. Järjestelmältä odotetaan automaatiota ja laajaa tietopohjaa oman työn tueksi. Johdon näkökulmasta kehittämistyö on koettu melko onnistuneeksi ja tutkimusajanjaksolla tuotetut uudet välineet koetaan merkityksellisiksi. Johdolla sekä hallinnolla on kuitenkin selkeä näkökulma siitä, että dialogisuus organisaatiossa ei ole ollut riittävää ja kommunikaatiota tulisi kehittää enemmän, sekä henkilöstön tulisi olla voimakkaammin mukana työn ja välineiden suunnittelussa. Dialogisuus organisaatiossa on saanut huomioita ja on kasvanut tutkimusajanjaksolla.fi
dc.description.abstractThe subject of this research is derived from my own experiences in the field of social work. The study examines the development of Vantaa's social work for adult´s statistics and its accompanying measures during 2011 - 2015. The study describes the changes that have taken place in the organization during this time as well as the changes in Vantaa's social work for adult´s environment and the development of accompanying measures. The topic of this study is of increasing importance in social work, due to the demands and expectations digitalization and the constantly changing field of social work for adult´s have for evaluation of social work. Studying information management in the field has also grown in importance in the 21th century. As customer information systems for the new generation are developed, as new management models are implemented to public administration, as the importance of impact assessment is introduced to the field, as demand for information at national level increases and as the rules of business are implemented to social work - the need of information is constantly growing. The need for information orientation in social work is relevant factor in social work today. This study applies systems theory approach. Said approach is broadened by organizational metaphor and the management models that have landed in social work in the 21st century. The subject of the study is examined by mirroring it in the internal and external communications systems introduced by the systems theory. The study aims at finding out how data could be better harnessed to support client work and how employees have experienced the existing tools and information and their involvement in development activities. The perspectives of employees are examined through a semi-structured questionnaire. From the management and administration point of view is brought to light what has led to the changes that have taken place and what were the motives for the actions taken. In addition, their perspectives reflect on the success and relevance of the processes. This study results in nothing that the employees do not feel that they have been able to influence in changes, their own jobs or the planning of either of the aforementioned. Those working in the customer interface state that the system itself should include all statistics necessary and statistics should not be an additional part to the job as separate tasks. Automation and vast database is expected from the system to support employees. The management see the development work as a rather successful process and the new tools that have been produced during the study period are seen of importance. However the management and administration acknowledge that dialogue in the organization has not been sufficient and that communication should be developed further, and the employees should be more involved in the design process of work and its tools. Dialogue in the organization has been noted and enhanced during the study perioden
dc.format.extent138
dc.language.isofi
dc.titleVantaan aikuissosiaalityön tilastoinnin kehittäminen 2011-2015
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201901281329
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSosiaalityöfi
dc.contributor.oppiaineSocial Worken
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi210
dc.subject.ysoaikuissosiaalityö
dc.subject.ysososiaalityö
dc.subject.ysotilastointi
dc.subject.ysotiedontarve
dc.subject.ysotieto
dc.subject.ysokehittäminen
dc.subject.ysotiedontuotanto


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record