Show simple item record

dc.contributor.advisorOjakangas, Mika
dc.contributor.authorHonkala, Jukka
dc.date.accessioned2018-12-19T06:30:19Z
dc.date.available2018-12-19T06:30:19Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60667
dc.description.abstractTämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, missä ajallisessa ja poliittisessa kontekstissa totuudenjälkeisen politiikan käsitettä on käytetty sen historian aikana ja mitä ominaisuuksia siihen on liitetty. Tutkimus käsittelee totuudenjälkeisen politiikan käsitettä sen vuoden 2011 syntyhetkistä lähtien aina syksyyn 2016 asti, samalla tarkastellen käsitteen historiallista muutosta. Tutkimuksen kohteena on myös käsitteestä nousevien ominaisuuksien tarkempi tarkastelu. Aineistona tutkimuksessa käytetään totuudenjälkeiseen politiikkaan liittyviä uutisia, artikkeleita ja muita eri lehdissä julkaistuja kirjoituksia. Tutkimuksen näkökulma on pohjimmiltaan käsitehistoriallinen ja mukailee varsinkin Reinhart Koselleckin ja Quentin Skinnerin ajatuksia diakronisen ja synkronisen analyysin käsitteistä, joiden kautta tutkimus liittyy omalta osaltaan käsitehistoriallisen tutkimuksen perinteeseen. Synkronisen analyysin kautta totuudenjälkeisen politiikan käsite saa sen käyttöhetkiin liittyvän tilan ja kontekstin, kun taas diakronisen analyysin periaatteiden mukaisesti sen historiallista muutosta voidaan tarkastella eri aikoina. Lisäksi tutkimukseen kytkeytyy olennaisesti hermeneuttinen tulkinnan teoria, jonka avulla aineistoa on luettu ja analysoitu. Tutkimuksen tuloksista on todettavissa, että totuudenjälkeistä politiikkaa on käytetty alun perin varsinkin Yhdysvaltain republikaaniseen puolueeseen ja Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan liittyvässä kontekstissa, mutta myöhemmin se on myös liitetty Donald Trumpin presidentinvaalikampanjaan ja Ison-Britannian eroon Euroopan Unionista. Totuudenjälkeisen politiikan käsitteeseen kytkeytyvät läheisesti välinpitämättömyys faktoista, tietoisen valehtelun retoriset strategiat sekä kritiikki väärin toimivia äänestäjiä ja mediaa kohtaan. Myöhäisemmässä käytössä siihen on yhdistetty lisäksi oikeistopopulismi ja rasistinen keskustelu maahanmuutosta. Käsitteeseen liittyvät perusominaisuudet pysyivät kuitenkin pääosin muuttumattomana tarkastelujakson sisällä. Totuudenjälkeisen politiikan ominaisuuksien, kuten faktojen, valehtelun ja retoriikan voidaan tutkimustulosten perusteella katsoa myös kiinnittyvän teemallisesti poliittisen tutkimuksen historiaan ja problematiikkaan aina antiikin Kreikasta nykypäivään saakka.fi
dc.format.extent74
dc.language.isofi
dc.subject.othertotuudenjälkeinen politiikka
dc.subject.otherfaktat
dc.titleTotuudenjälkeinen politiikka : käsite, konteksti ja muutos
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201812195207
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineValtio-oppifi
dc.contributor.oppiainePolitical Scienceen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi208
dc.subject.ysovalehtelu
dc.subject.ysokäsitteet
dc.subject.ysokäsitehistoria


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record