Tämä tutkimus tarkasteli 10 kuukauden ikäisen, varhaiskasvatuksen juuri aloittaneen lapsen ja hänen päiväkotiryhmänsä kasvattajien välistä vuorovaikutusta. Tarkempana kiinnostuksenkohteena olivat kummankin osapuolen tekemät vuorovaikutusaloitteet ja niihin vastaaminen. Tutkimuksen tarkoituksena oli lisätä tietoa varhaiskasvatuksen aloituksesta sekä pienen lapsen vuorovaikutuksesta kasvattajien kanssa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa oli etnografisia piirteitä. Aineistona olivat videot, jotka oli kuvattu lapsen ensimmäisenä päivänä varhaiskasvatuksen aloituksen jälkeen, viikko aloituksen jälkeen, kaksi viikkoa aloituksen jälkeen ja kuukausi aloituksen jälkeen. Aineistosta etsittiin videoilta tehdyn havainnoinnin avulla lapsen kasvattajille ja kasvattajien lapselle osoittamia vuorovaikutusaloitteita ja vastauksia niihin. Näistä aloitteista ja vastauksista luotiin erilaisia lapsen aloitetyyppejä, kasvattajien aloitetyyppejä, kasvattajien vastaustyyppejä sekä
lapsen vastaustyyppejä. Kasvattajat tekivät lapselle huomattavasti enemmän aloitteita kuin lapsi kasvattajille. Yhteensä lapsen aloitteita oli 17 kappaletta ja kasvattajien aloitteita 46 kappaletta. Nämä kaikki olivat aloitteita, joihin toinen osapuoli vastaa. Lapsen aloitteet ja vastaukset olivat pääasiassa nonverbaaleja, kun taas kasvattajien aloitteet ja vastaukset olivat sekä verbaaleja että nonverbaaleja. Kasvattajien aloitteet olivat lapsen aloitteita suurieleisempiä. Kaksi ensimmäistä ensimmäisenä päivänä aloituksen jälkeen tapahtunutta aloitetta olivat lapsen tekemiä. Lapsen aloitteet jaettiin seitsemään aloitetyyppiin, jotka olivat pelkkä katse/kääntyminen kohti ja katse, käden ojentaminen kohti, katse ja hymyileminen, äänteleminen, lelun ojentaminen kohti, koskettaminen sekä konttaaminen kohti ja äänteleminen. Kasvattajien vastaukset näihin aloitteisiin jaettiin kahdeksaan vastaustyyppiin, jotka olivat katse ja hymyileminen, tervehtiminen, jutteleminen, pelkkä katse/kääntyminen kohti ja katse, luokse tuleminen, leikkiminen, kutsuminen sekä auttaminen. Yksitoista kasvattajien aloitetyyppiä olivat syöttämisen aloittaminen/jatkaminen, syliin nostaminen, kieltäminen/estäminen, jutteleminen, tervehtiminen, kutsuminen, tavaran antaminen, katse ja hymyileminen, lohduttaminen, leikkiminen, sekä koskettaminen. Lapsen vastaukset näihin aloitteisiin jaettiin yhdeksään vastaustyyppiin, jotka olivat katse, esineiden käsittely, huomio siirtyy toiseen ihmiseen, huomio ensin muussa, poistuminen/välttäminen, antaa nostaa syliin, käsien ojentaminen kohti, itkeminen, sekä äänteleminen. Tyypit on lueteltu yleisimmästä harvinaisimpaan. Tulokset vahvistivat aiempia tutkimuksia, mutta toivat myös uutta tietoa lapsen ja kasvattajien välisestä vuorovaikutuksesta lapsen varhaiskasvatuksen aloituksen jälkeen.
...
