Sydänkuntoutujien näkemyksiä ja kokemuksia etäteknologiasta kuntoutuksessa

Abstract

Digitalisaation ja teknologian kehittymisen myötä etäteknologian käyttö kuntoutuksessa yleistyy. Kuntoutujien kokemuksia ja heidän etäteknologialle antamia merkityksiä on tutkittu vielä varsin vähän. Tämän pro gradu – tutkielman tarkoituksena on selvittää sydänkuntoutujien näkemyksiä ja kokemuksia etäteknologian hyödynnettävyydestä liikunnallisessa kuntoutuksessa. Tutkimus on osa laajempaa Jyväskylän yliopiston, Kelan ja Kuntoutus Peurungan yhteistä Etäteknologia sydänkuntoutuksessa (EtSy) tutkimushanketta. Tutkimusaineisto koostuu viidestä teemahaastatteluna toteutetusta ryhmähaastattelusta, joihin osallistui yhteensä 47 sydänkuntoutujaa. Heistä miehiä oli 80% (N=38) ja naisia 20% (N=9). Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin, sisällönanalyysiä hyödyntäen. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin tuloksena saatiin kuntoutujien kokemuksista kolme pääteemaa. Tuloksena syntyneet kolme pääteemaa olivat 1) Teknologia aktiivinen osa elämää, 2) Uusi tapa kuntoutua teknologia tukena, 3) Turhauttava teknologia. Tutkimukseen osallistuneet kuntoutujat olivat erilaisia teknologian käyttäjiä, mikä osaltaan vaikutti heidän näkemyksiinsä ja kokemuksiinsa teknologian hyödynnettävyydestä liikunnallisessa kuntoutuksessa. Sydänkuntoutujissa oli aktiivisia teknologian omaksi ottaneita sekä teknologian vieraaksi kokevia. Kuntoutujilla oli pääosin myönteisiä kokemuksia teknologian käytöstä. He kokivat sen motivoivan heitä liikkumaan ja siten edistävän fyysistä aktiivisuutta. Teknologia oli tarjonnut uuden tavan seurata omaa kuntoutumista ja sitä kautta tavoitteiden saavuttamista, jolloin teknologian koettiin tuovan lisäarvoa kuntoutukseen. Toisaalta teknologian vaikeakäyttöisyys ja toimimattomuus oli aiheuttanut turhautumista sekä pettymyksiä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kuntoutuksessa käytettävän etäteknologian tulee olla mahdollisimman helppokäyttöistä ja yksinkertaista. Etäteknologian käytön alkuopastukseen ja ohjaamiseen tulee käyttää riittävästi aikaa, jotta teknologian vieraaksi kokevat rohkaistuvat ottamaan sen käyttöönsä. Myönteiset kokemukset ruokkivat etäteknologian käyttöä ja antavat lisäarvoa kuntoutujalle, jolloin sen käyttöön sitoudutaan.

The development of digitalization and technology has made the use of telerehabilitation more common. The perceptions and experiences for remote technologies of the patients have not been studied widely. The purpose of this Master’s Thesis is to examine the cardiac patients experiences from the usability of the remote technology in rehabilitation This Master´s Thesis is a part of wider study, Remote technology in cardiac rehabilitation, performed in co-operation with University of Jyväskylä, Kela (The Finnish Social Insurance Institution) and a rehabilitation center Kuntoutus Peurunka. The research data consist of five focus group interviews performed with 47 cardiac participants. From the participants 80% (N=38) where male and 20% (N=9) female. The data was analyzed with qualitative method making use of content analysis. As a result of the material based content analysis three main themes for rehabilitee experiences were obtained: 1) Technology as active part of life, 2) New way to rehabilitate with the support of technology 3) Frustrating technology The participants of the study were heterogenous users of technology that was affecting to their experiences from the usability of the technology in rehabilitation. Some of the cardiac rehabilitees were active every day users of technology and some using technology rarely. The rehabilitees had positive experiences from the usefullness of the technology that gave motivating effect to physical activity. With the help of the tehnology it was possible to monitor the progress of the user physical condition and meeting the targets that was providing added value for the rehabilitation. On the other hand, the inoperability of the technology caused frustration and disappointments why it was requested that the technology should be simple and easy to use. As a conclusion it can be stated that the remote technology used in the rehabilitation must be as simple and easy to use as possible. Enough time must be used and reserved for the initial guidance and instructions to encourage the people that feel the remote technology unfamiliar. Positive experiences feed on the usage of the remote technology and give added value for the patient making it easier for the user to commit to the usage.

Keywords: telerehabilitation, cardiac rehabilitation, experience, qualitative study