Architecture of dissonance : a study on the strategic management process of higher education internationalization

Abstract

In this study I analyze the neglected notion of organizational architecture in the strategic process of internationalization in the context of higher education. I examine the internationalization process through the development and management of international master’s degree programmes and their relation to the broader strategy of one particular Finnish university. I interviewed acting coordinators and directors of the programmes regarding their view on the administrative work, as well as the structures and resources, related to the programmes. Strategy documents, internal evaluations, and statistics were also analyzed. The omission of an explicit strategy and strategic program for internationalization led to the marginalization of the international programmes. The strategic ambiguity contributed to a weak division of labor between the central administration and the faculties (and the respective programmes). Research and teaching staff assumed the coordinative responsibility and operational management. These individuals did not possess formal incentives to develop the programmes further. Championing activities within programmes were minimal due to deficiencies in the organization’s architecture. The analysis emphasizes the importance of identifying and supporting championing activities within the organization. These activities have the potential of pinpoint development areas and further enhance the emergence of new strategies and architecture. The findings suggest that the organization’s architecture and strategy failed to integrate international education into the traditional activities of the organization. This study contributes to the existing literature on organizational architecture by expanding the notion of emergent architecture and how championing can influence the architecture. The study also adds to the research on higher education internationalization and its ramifications to the organization’s architecture.

Tämän väitöskirjatutkimuksen analysoinnin kohteena on organisaation arkkitehtuurin vaikutus strategiseen prosessiin. Strategisena prosessina käsitellään korkeakoulutuksen kansainvälistymistä, eritoten kansainvälisten maisteriohjelmien johtamista ja kehittämistä yhdessä yliopistossa. Tutkimus käsittelee myös maisteriohjelmien suhdetta yliopiston strategiaan Haastatteluaineistoon perustuvassa tutkimuksessa haastateltiin kansainvälisten maisteriohjelmien koordinaattoreita ja johtajia. Analyysi keskittyi heidän näkemyksiin ohjelmien hallinnoimisesta, resursseista ja rakenteista. Aineistona käytettiin myös yliopiston strategioihin liittyviä dokumentteja, sisäisiä arviointeja ja tilastoja. Vajavainen strategia ja puuttuva toimenpideohjelma koulutuksen kansainvälisyyteen johtivat kansainvälisyyden syrjäytymiseen. Strategian epäselvyys johti heikkoon työnjakoon yliopistohallinnon ja tiedekuntien sekä maisteriohjelmien välillä. Vastuu koordinaatiosta ja operatiivisesta johtamisesta asetettiin opetus- ja tutkimushenkilöstölle, joilla ei ole mitään kannustinta kehittää ohjelmia eteenpäin. He kokivat, että heidän työnsä arviointi painottuu vahvasti tutkimukseen. Puutteet organisaation arkkitehtuurissa johtivat siihen että maisteriohjelmien sisällä ei tapahtunut kehittämistä tai ohjelmien asioiden ajamista. Organisaatio voisi hyödyntää näitä päivittäisessä toiminnassa havaittuja asioita joiden avulla on mahdollista kehittää ja edistää organisaation toimintaa. Ohjelmien toimijoiden kehittämistoimenpiteet eivät saaneet tarvittavaa tukea ja täten niitä ei hyödynnetty. Tutkimuksen johtopäätöksenä on se, että organisaation strategia ja arkkitehtuuri eivät onnistuneet integroimaan kansainvälistä koulutusta osaksi vakiintuneita toimintoja. Tämä tutkimus lisää aikaisempiin organisaation arkkitehtuurin tutkimuksiin ottamalla huomioon esiin nousevan arkkitehtuurin. Lisäksi, tämä väitöskirja linkittyy korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tutkimuksiin Tähän tutkimusalaan tämä väitöskirja tuo uuden näkökulman ottamalla huomioon organisaation arkkitehtuurin koulutuksen kansainvälistämisessä.