Osallisuuden kokemukset elämänkerroissa

Abstract

Tutkielmani tarkastelee haavoittuvammassa asemassa olevien osallisuuden kokemuksia yhteiskuntaan, jolloin tarkastelun kohteena on edistävät ja ehkäisevä tekijät elämänkulun aikana.

Tutkielma muodostui aineistolähtöisesti ja teoreettinen viitekehys on tarkentunut kerätyn aineiston perusteella. Teoreettisena lähtökohtana on osallisuus yhteiskuntaan –käsite ja sen eri muodot. Tutkielman perusta on sosiaalisessa konstruktionismissa, jossa tulkinta rakentuu vuorovaikutuksessa kertojan ja tutkijan välillä. Näin ollen tutkija pyrkii ymmärtämään ja tulkitsemaan kertojan kokemuksia ja niille annettuja merkityksiä.

Tutkielman aineiston muodostaa kymmenen elämänkerronnallista haastattelua, joista analyysin perusteella on valikoitunut elämänkerroissa esiintyneet kuvaukset, joissa käsitellään onnistumisia ja vastoinkäymisiä osallisuudesta yhteiskuntaan. Analyysimenetelmässä on yhdistetty kerronnallista analyysia ja teemoittelua.

Tutkimustuloksista on osoitettavissa, että osallisuuden edistävissä tekijöissä korostuvat sosiaalisten suhteiden, tarkoituksenmukaisen kuntoutuksen, työn, vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden merkitykset. Vastaavasti osattomuutta elämänkertojen mukaan aiheuttaa vahingolliset perhesuhteet lapsuudessa, sairaudet, työttömyys sekä työkyvyttömyys. Elämänkerroissa todentuu osallisuuden ja osattomuuden prosessimainen luonne. Sen lisäksi ne koettiin vahvasti henkilökohtaisena.