dc.contributor.advisor | Karjalainen, Juha | |
dc.contributor.advisor | Ruokonen, Timo | |
dc.contributor.author | Suomi, Iia | |
dc.date.accessioned | 2018-11-16T07:20:44Z | |
dc.date.available | 2018-11-16T07:20:44Z | |
dc.date.issued | 2018 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60201 | |
dc.description.abstract | Ekologinen lähiruoka kasvattaa suosiotaan kalamarkkinoilla. Tästä syystä vajaasti hyödynnettyjen kalalajien kysyntä on kasvussa, ja uusia kalastus- ja jalostusmenetelmiä kehitetään jatkuvasti. Tutkimuksessa selvitettiin järvien kunnostamisessa käytettävän hoitokalastuksen saaliin soveltuvuutta kalanjalostukseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin hoitokalastussaaliissa yleisesti esiintyvien lahnan, ahvenen ja särjen pituusjakaumia neljältä eri järveltä. Saaliin pituusjakaumia verrattiin kalanjalostajien tuotannossaan käyttämiin kokoluokkiin. Tiedonkeruussa käytettiin tutkimusjärvien hoitokalastusaineistoja sekä haastateltiin kalanjalostajia. Myös eri järvien saaliskokojakaumia verrattiin toisiinsa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös koeverkkokalastusaineistojen ja hoitokalastusaineistojen laji- ja kokojakaumatietojen samankaltaisuutta. Hoitokalastussaaliiden eri lajien kokojakaumat vaihtelivat eri järvien ja kalastusvuosien välillä, ja pienten kalojen osuus kasvoi hoitokalastuksen edetessä. Kalanjalostajien haastattelujen perusteella suuri osa hoitokalastussaaliista voitaisiin hyödyntää kalanjalostuksessa. Pienten kalojen hyödyntäminen on kuitenkin kaikista haasteellisinta, ja niiden osuus hoitokalastussaaliista oli suuri usealla tutkimusjärvellä. Koeverkkokalastusta voitaisiin hyödyntää hoitokalastuksen saalispotentiaalin ennakoinnissa, sillä koeverkkokalastuksen ja hoitokalastuksen saaliiden kokojakaumat olivat samankaltaisia. Vastaavasti kalaston rakennetta olisi mahdollista arvioida hoitokalastusaineistoja tarkastelemalla. Lahnan, särjen ja ahvenen populaatioiden rakenteesta on tuotettava tulevaisuudessa lisätietoa niiden kysynnän kasvaessa. | fi |
dc.description.abstract | Ecologically produced local food is becoming more popular. For this reason, the demand for underutilized fish species is growing on the fish market, and new fishing and fish processing methods are being developed constantly. The aim of the study was to examine the suitability of biomanipulation based fish catch for fish processing industry. I compared the size compositions of catches of different species in four different lakes. I also compared the size compositions to the size classes fish processing industry is favouring. The fishes investigated were bream (Abramis brama), roach (Rutilus rutilus), and perch (Perca fluviatilis). I also used multi-mesh gill net data used in lake monitoring to analyze, whether the catch composition of experimental gill net fishing is similar to the biomanipulation based fish catch. The length-composition of different species was differing between the study lakes and years fished. The amount of small fish also increased during the biomanipulation. Theoretically a large part of the biomanipulation-based fish catch could be utilized in fish processing industry. However, utilization of the smallest fish is very challenging, and the proportion of small fish was large on several study lakes. Multi-mesh gill net data could be used in estimating the possible fish catch from biomanipulation, as the size compositions from biomanipulation and multi-mesh gillnetting were much alike. Correspondingly data from biomanipulation could be used in estimating the structure of fish populations. Due to growing demand on the fish market, the population structures of bream, roach and perch have to be studied more comprehensively. | en |
dc.format.extent | 49 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | ahven | |
dc.title | Lahna-, särki- ja ahvensaaliiden koostumus järvikalastuksissa ja erikokoisten kalojen hyödynnettävyys kalanjalostuksessa | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201811164748 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Bio- ja ympäristötieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Biological and Environmental Science | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Akvaattiset tieteet | fi |
dc.contributor.oppiaine | Aquatic sciences | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 4012 | |
dc.subject.yso | särki | |
dc.subject.yso | lahna | |
dc.subject.yso | hoitokalastus | |
dc.subject.yso | särkikalat | |
dc.subject.yso | järvet | |
dc.subject.yso | ahven | |
dc.subject.yso | kalanjalostus | |
dc.subject.yso | kalastus | |
dc.subject.yso | sisävesikalastus | |
dc.subject.yso | kalat (eläimet) | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |