Show simple item record

dc.contributor.advisorKarjalainen, Juha
dc.contributor.advisorRuokonen, Timo
dc.contributor.authorSuomi, Iia
dc.date.accessioned2018-11-16T07:20:44Z
dc.date.available2018-11-16T07:20:44Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/60201
dc.description.abstractEkologinen lähiruoka kasvattaa suosiotaan kalamarkkinoilla. Tästä syystä vajaasti hyödynnettyjen kalalajien kysyntä on kasvussa, ja uusia kalastus- ja jalostusmenetelmiä kehitetään jatkuvasti. Tutkimuksessa selvitettiin järvien kunnostamisessa käytettävän hoitokalastuksen saaliin soveltuvuutta kalanjalostukseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin hoitokalastussaaliissa yleisesti esiintyvien lahnan, ahvenen ja särjen pituusjakaumia neljältä eri järveltä. Saaliin pituusjakaumia verrattiin kalanjalostajien tuotannossaan käyttämiin kokoluokkiin. Tiedonkeruussa käytettiin tutkimusjärvien hoitokalastusaineistoja sekä haastateltiin kalanjalostajia. Myös eri järvien saaliskokojakaumia verrattiin toisiinsa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös koeverkkokalastusaineistojen ja hoitokalastusaineistojen laji- ja kokojakaumatietojen samankaltaisuutta. Hoitokalastussaaliiden eri lajien kokojakaumat vaihtelivat eri järvien ja kalastusvuosien välillä, ja pienten kalojen osuus kasvoi hoitokalastuksen edetessä. Kalanjalostajien haastattelujen perusteella suuri osa hoitokalastussaaliista voitaisiin hyödyntää kalanjalostuksessa. Pienten kalojen hyödyntäminen on kuitenkin kaikista haasteellisinta, ja niiden osuus hoitokalastussaaliista oli suuri usealla tutkimusjärvellä. Koeverkkokalastusta voitaisiin hyödyntää hoitokalastuksen saalispotentiaalin ennakoinnissa, sillä koeverkkokalastuksen ja hoitokalastuksen saaliiden kokojakaumat olivat samankaltaisia. Vastaavasti kalaston rakennetta olisi mahdollista arvioida hoitokalastusaineistoja tarkastelemalla. Lahnan, särjen ja ahvenen populaatioiden rakenteesta on tuotettava tulevaisuudessa lisätietoa niiden kysynnän kasvaessa.fi
dc.description.abstractEcologically produced local food is becoming more popular. For this reason, the demand for underutilized fish species is growing on the fish market, and new fishing and fish processing methods are being developed constantly. The aim of the study was to examine the suitability of biomanipulation based fish catch for fish processing industry. I compared the size compositions of catches of different species in four different lakes. I also compared the size compositions to the size classes fish processing industry is favouring. The fishes investigated were bream (Abramis brama), roach (Rutilus rutilus), and perch (Perca fluviatilis). I also used multi-mesh gill net data used in lake monitoring to analyze, whether the catch composition of experimental gill net fishing is similar to the biomanipulation based fish catch. The length-composition of different species was differing between the study lakes and years fished. The amount of small fish also increased during the biomanipulation. Theoretically a large part of the biomanipulation-based fish catch could be utilized in fish processing industry. However, utilization of the smallest fish is very challenging, and the proportion of small fish was large on several study lakes. Multi-mesh gill net data could be used in estimating the possible fish catch from biomanipulation, as the size compositions from biomanipulation and multi-mesh gillnetting were much alike. Correspondingly data from biomanipulation could be used in estimating the structure of fish populations. Due to growing demand on the fish market, the population structures of bream, roach and perch have to be studied more comprehensively.en
dc.format.extent49
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otherahven
dc.titleLahna-, särki- ja ahvensaaliiden koostumus järvikalastuksissa ja erikokoisten kalojen hyödynnettävyys kalanjalostuksessa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201811164748
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosBio- ja ympäristötieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Biological and Environmental Scienceen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineAkvaattiset tieteetfi
dc.contributor.oppiaineAquatic sciencesen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi4012
dc.subject.ysosärki
dc.subject.ysolahna
dc.subject.ysohoitokalastus
dc.subject.ysosärkikalat
dc.subject.ysojärvet
dc.subject.ysoahven
dc.subject.ysokalanjalostus
dc.subject.ysokalastus
dc.subject.ysosisävesikalastus
dc.subject.ysokalat (eläimet)
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record