Unen yhteys koulusuoriutumiseen 7.-luokkalaisilla

Abstract

Unella on suuri merkitys kasvavalle nuorelle. Nuoren keho ja mieli tarvitsevat palauttavaa unta suurten fyysisten ja psyykkisten muutosten kourissa. Palautumisen lisäksi unta tarvitaan muun muassa hormonitoimintaan, henkiseen hyvinvointiin, uusien asioiden oppimiseen ja muihin kognitiivisiin toimintoihin sekä koko ihmiskehon tasapainoisen tilan saavuttamiseksi. Unen tarve on yksilöllistä, mutta suositusten mukaan 14–17-vuotias nuori tarvitsee unta noin yhdeksän tuntia. Unen määrä on kuitenkin vähentynyt niin yläkoululaisilla, lukiolaisilla kuin ammatillista koulutusta käyvillä nuorilla viime vuosina. Lapsen ja nuoren liian vähäisellä unen määrällä on löydetty yhteys muun muassa aggressiivisuuteen, impulsiivisuuteen, keskittymisvaikeuksiin, sosiaalisiin ongelmiin ja levottomuuteen sekä heikompiin kouluarvosanoihin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin arkiunen määrän, nukkumaanmenoajan ja väsymyksen tunteen yhteyttä koulusuoriutumiseen tytöillä ja pojilla. Tämä tutkimus on osa laajempaa LIKES-tutkimuskeskuksen Liikkuva koulu -ohjelman seurantaan liittyvää tutkimusta ”Oppilaiden fyysinen aktiivisuus, toimintakyky ja hyvinvointi”. Tutkimusjoukko koostuu 420 7.luokan oppilaasta, joista tyttöjä oli 223 ja poikia 197. Tutkittavat vastasivat nettikyselyyn. Kyselylomakkeessa selvitettiin muun muassa tutkittavien unen määrää arkisin, nukkumaanmenoaikaa sekä väsymyksen tunnetta aamuisin. Tutkittavien koulusuoriutumista mitattiin 7. luokan kevään keskiarvotiedoilla, jotka saatiin suoraan koulurekisteristä. Aineiston analysointi toteutettiin SPSS 24 -ohjelmalla kaksisuuntaisella varianssianalyysilla (ANOVA). Tutkimustulosten perusteella unella on yhteyttä koulusuoriutumiseen. Tyttöjen kohdalla parhaiten koulussa suoriutuivat ne oppilaat, jotka nukkuivat suositusten mukaan noin yhdeksän tuntia yössä. Poikien kohdalla puolestaan unen määrä oli suoraan verrannollinen koulusuoriutumiseen, eli mitä enemmän nukuttiin, sitä parempi keskiarvo oli todistuksessa. Myös nukkumaanmenoajan ja väsymyksen tunteen yhteys koulusuoriutumiseen oli selvä. Mitä aikaisemmin siis tutkittavat kävivät nukkumaan, sitä paremmin he suoriutuivat koulussa. Puolestaan useimmin väsymystä kokeneet suoriutuivat koulussa heikoimmin. Kaiken kaikkiaan tämän tutkimuksen anti oli kannustava ja positiivinen; niillä henkilöillä, jotka nukkuvat suositusten mukaan ja käyvät ajoissa nukkumaan, on paremmat edellytykset hyvään koulusuoriutumiseen kuin vähemmän nukkuvilla tai myöhemmin nukkumaan käyvillä oppilailla.