Eettinen organisaatiokulttuuri ja moraalinen lujuus suomalaisissa huippu-urheiluorganisaatioissa
Authors
Date
2018Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli kuvailla suomalaisten huippu- urheiluorganisaatioiden jäsenten näkemyksiä organisaationsa eettisestä organisaatiokulttuurista ja moraalisesta lujuudesta. Lisäksi tutkittiin taustatekijöiden mahdollista yhteyttä arviointeihin. Eettisen organisaatiokulttuurin teoreettisena viitekehyksenä toimii Kapteinin (2008) kehittämä hyvemalli (Corporate Ethical Virtues), josta tutkimukseen valittiin DeBoden ym. (2013) lyhennetty kyselyversio (Corpotate Ethical Virtues Model Scale ShortForm). Moraalisen lujuuden mittaamiseen käytettiin Hannahin ja Avolion (2010) luomaa MPQ- kyselyä (Moral Potency Questionnaire). Huippu-urheiluorganisaatioita ovat tässä tutkimuksessa organisaatiot, jotka tekevät työtä edistääkseen huippu- urheilua tai ovat huippu-urheilun kanssa aktiivisesti tekemisissä. Tämä pro gradu -tutkielma toimii osana Jyväskylän yliopiston ja LIKES:n MORE- hanketta. Tutkimuksessa on mukana 35 organisaatiota kolmelta eri sektorilta. Kyselyn vastaajamäärä oli 156. Vastaajista 42,3% oli naisia ja 57,7% miehiä. Suurimman ikäluokan muodostivat yli 51-vuotiaat vastaajat. Kysely toteutet- tiin vuosina 2016-2017 Webropol-kyselyllä sähköpostijakelun kautta. Tulokset osoittavat, että suomalaiset huippu-urheiluorganisaatiot arvioivat eettisen organisaatiokulttuurin sekä moraalisen lujuuden melko positiivisesti ja vastaajien taustatekijät ovat yhteydessä arvioihin. Organisaatiot antoivat eettisen organi- saatiokulttuurin toteutettavuuden hyveelle korkeimmat ja läpinäkyvyyden ja toiminnan seurausten hyveille heikoimmat arviot. Moraalisen lujuuden osa- alueista moraalinen omistajuus sai parhaimmat ja moraalinen rohkeus heikoimmat arviot. Tutkimukseni tarjoaa apua suomalaisien huippu- urheiluorganisaatioiden eettiseen kehittämiseen tuomalla uusia näkökulmia ja kehitysideoita. Tutkimuksen perusteella suomalaisten huippu- urheiluorganisaatioiden tulisi kiinnittää huomiota erityisesti eettisen toiminnan havainnointiin horisontaalisesti ja vertikaalisesti, eettisestä toiminnasta palkitsemiseen sekä moraalisen rohkeuden vahvistamiseen.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29560]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Edistäen, maltilla vai puolustaen? : eettiset teemat ja urheilujohtajien diskurssit eettisistä teemoista Helsingin Sanomissa ja Urheilulehdessä
Vanhatalo, Anna-Maija (2019)Tämän pro gradu -tutkielmani tavoitteena on tarkastella, mitä suomalaista huippu-urheilua koskevia eettisiä teemoja nousi esiin Helsingin Sanomissa ja Urheilulehdessä vuonna 2018, ja miten urheilujohtajat eettisistä teemoista ... -
Culture matters : the leader-follower relationship in the Chinese organizational context
Nie, Dan (University of Jyväskylä, 2016)In this dissertation, the dynamics between leader and follower is the focus. This dissertation contributes to knowledge and understanding of the leader-member exchange (LMX) theory in Chinese organizational settings. ... -
"Voisko ensin ottaa helpomman kysymyksen?" : eettisen organisaatiokulttuurin diskurssit suomalaisissa asiantuntijaorganisaatioissa
Kuula, Maria (2015)Tämä tutkimus pyrki kuvailemaan eettistä organisaatiokulttuuria ja lisäämään ymmärrystä siitä. Tutkimuksen käytännöllisenä tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, kuinka eettistä johtamista voidaan parantaa. Teoreettisessa ... -
Opettajien eettinen kuormittuneisuus ja eettiset dilemmat
Enlund, Emmi; Luokkanen, Mari (2012)Tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien eettistä kuormittuneisuutta, eettisten dilemmojen sisältöjä sekä niissä esiintyviä sidosryhmiä kahden eri dilemmatyypin suhteen. Eettistä kuormittuneisuutta kuvattiin eettisten ... -
Eettinen kuormitus ja moraalinen ahdinko lasten kaltoinkohtelutapauksissa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemana
Kyynäräinen, Piia (2023)Tutkielma kytkeytyy keskusteluun sosiaalityön eettisestä kuormittavuudesta ja moraalisesta ahdingosta ammatillisessa toiminnassa. Miten eettinen kuormitus näkyy sosiaalityöntekijöiden työssä lasten kaltoinkohtelutapauksissa? ...