Vaasan kaupungin liikuntapaikkatutkimus : perusliikuntapaikkojen tarjonta ja fyysinen saavutettavuus
Authors
Date
2018Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia Vaasan liikuntapaikkatarjontaa, liikuntapaikkojen fyysistä saavutettavuutta sekä liikuntapaikkainvestointien kohdentumista 2000-luvulla. Tarjontaa ja saavutettavuutta tarkasteltiin eri liikuntapaikkatyyppien ja ikäryhmien osalta. Tutkittaviksi tapauksiksi valittiin liikuntasalit, pallokentät, lähiliikuntapaikat, jää-, liikunta- ja uimahallit, kuntoradat ja ladut, luistelukentät ja kaukalot, kuntokeskukset ja kuntosalit sekä yleisurheilukentät. Liikuntapaikkainvestointien kohdentumista tarkasteltiin kunnan sekä Vaasanseudun Areenat kuntayhtymän toteuttamien investointien osalta.
Tutkimus oli kvantitatiivinen tapaustutkimus, jossa käytettiin kuvailevaa tutkimusotetta. Tutkimusaineisto koostui Jyväskylän yliopiston ylläpitämästä Lipas-tietokannasta ladatuista liikuntapaikkatiedoista ja tilastoraporteista, kunnan investointiraporteista sekä tutkimuksessa käytetystä teoriapohjaisesta aineistosta. Analyysimenetelmänä käytettiin tilastollisesti kuvaavaa analyysia. Tarjontaa ja investointien kohdentumista kuvaava aineisto käsiteltiin tilastollisesti analysoitavaan muotoon Microsoft Excel taulukkolaskentaohjelmalla. Saavutettavuustarkastelut tehtiin Lipas-paikkatietoaineiston pohjalta ArcGIS PRO -ohjelmalla.
Tulosten mukaan Vaasassa oli kesäkuussa 2018 yhteensä 431 liikuntapaikkaa. Liikuntapaikkojen lukumäärällisen tarkastelun mukaan paras tarjonta suhteessa väestöön oli lähiliikuntapaikkojen, kuntokeskusten ja kuntosalien osalta. Lisäksi Vaasassa oli tarjonnaltaan hyvin suuria yli 500 neliön liikuntasaleja ja tekonurmipintaisia pallokenttiä. Vastaavasti heikointa tarjonta oli yleisurheilukenttien sekä kuntoratojen ja latujen osalta. Parhaiten vaasalaiset saavuttivat luistelukentät ja kaukalot sekä 500 metrin että 1,5 kilometrin etäisyydeltä ja liikuntahallit viiden kilometrin etäisyydeltä. Vastaavasti heikoiten saavutettavissa olevia liikuntapaikkatyyppejä olivat lähiliikuntapaikat 500 metrin etäisyydeltä sekä jäähallit 1,5 ja viiden kilometrin etäisyydeltä. Kouluikäiset 7–15-vuotiaat saavuttivat liikuntasalit, pallokentät sekä luistelukentät ja kaukalot selvästi muita kohderyhmiä heikommin. Tulosten mukaan Vaasa oli investoinut liikuntapaikkoihin vuosien 2000–2016 välisenä aikana valtakunnallista keskiarvoa enemmän. Liikuntapaikkarakentamisen investoinnit kohdentuivat jalkapallostadioniin, jää- ja uimahalliin, monitoimiareenaan, yleisurheilu- ja pallokenttiin sekä lähiliikuntapaikkoihin.
Tulokset vastasivat hyvin tutkimukselle asetettuja tavoitteita. Tuloksista voidaan päätellä, että rakentaminen Vaasassa on seurannut hyvin valtakunnallista kehitystä ja tarjonta vastaa liikuntapaikkojen yleisyyden osalta valtakunnallista tilannetta. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että rakennetut liikuntapaikat sijainniltaan palvelevat paremmin aikuis- ja eläkeikäistä väestöä. Rakentaminen on investointien kohdentumisen osalta mukaillut valtakunnallisia painopistealueita. Tutkimuksessa tuotetut tulokset vastasivat vain tietyiltä osin liikuntapaikkatarjonnan kokonaisuutta, mikä heikensi tutkimuksen luotettavuutta. Tuotettua tietoa voidaan monilta osin hyödyntää liikuntapaikkarakentamisessa ja liikuntapaikkarakentamista palvelevan päätöksenteon tukena.
...
The purpose of this master’s thesis was to study the supply of Vaasa’s sports facilities, the spatial accessibility of sport facilities and the targeting of sport facility investments in the 21st century. The supply and accessibility were examined for different types of sports facilities and age groups. Sport halls, football fields, neighborhood sport facilities, ice- and swimming halls, fitness training and skiing tracks, ice skating fields and rinks, fitness centers and gyms, as well as athletic tracks were selected for examination. The focus of the sports facility investments was examined for the sport site investments made by the city of Vaasa and Vaasanseudun Areenat kuntayhtymä.
The study was a quantitative case study using descriptive research material. The research ma-terial consisted of sport facility data and statistical reports downloaded from the Lipas database maintained by the University of Jyväskylä. The community’s investment reports and theoretical material were also used in the research. The analytical method used was descriptive statistical analysis in the Microsoft Excel spreadsheet program. Accessibility assessments were made on the basis of the Lipas location database using ArcGIS PRO.
According to the results, in June 2018 Vaasa had a total of 431 sports facilities. As claimed by a numerical view of the sports facilities, the best offer in relation to the population was for neighborhood sport facilities, fitness centers and gyms. In addition, Vaasa had a very good provision of sport halls over 500 square meters as well as artificial grass fields. Athletic tracks, fitness training and skiing tracks had the weakest supply. The best spatial accessibility for the citizens of Vaasa was to the ice skating fields and rinks within 500 meters and 1.5 kilometers catchment area and sports halls within 5 kilometers distance from the sport facility. Correspond-ingly, the weakest spatial accessibility to sport facilities had the neighborhood sport facilities within 500 meters catchment area and indoor ice rink within 1.5 kilometers and 5 kilometers distance from the sport facility. School children between ages 7 and 15 reached sport halls, football fields and ice skating fields and rinks far worse than other target groups. The results suggest that Vaasa has invested in sport facilities over the period 2000–2016 above the national average. Investments in sport facilities were targeted at the football stadium, athletic tracks, sport and swimming halls, football fields and neighborhood sport facilities.
The results were well in line with the research objectives. It can be concluded from the results that construction of sport facilities in Vaasa has followed well the national development and the supply corresponds to the nationwide situation with regard to the frequency of sport facilities. In addition, the results suggest that the built sport facilities are better placed to serve adults and elderly populations. As regards to the investment targeting, the construction had adapted national priorities. The results produced in the study corresponded only to a certain extent to the supply of sport facilities, which weakened the reliability of the study. The information produced can, in many respects, be used to support the decision-making that serves the purpose of building sport facilities.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Kunta liikuntapalveluiden tuottajana : keravalaisten järjestöjen näkemyksiä kunnallisista liikuntapalveluista
Syrjämäki, Jenni (2018)Kuntien rooli liikuntapalveluiden tuottajina on kehittynyt yleisen yhteiskunnallisen kehityksen mukana. Nykyinen eriytynyt liikuntakulttuuri ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö haastavat kuntien mahdollisuuksia vastata ... -
Lasten ja nuorten liikkuminen muuttuvissa ympäristöissä
Itkonen, Hannu (Liikunnan ja terveystiedon opettajat ry., 2021) -
Defining the accessibility of physical activity : Tracing the social dimension
Virmasalo, Ilkka; Hasanen, Elina (Firenze university press, 2022)The promotion of the physical activity (PA) of citizens has traditionally focused on improving spatial accessibility, especially in municipal administrations. However, research evidence indicates that proximity to PA ... -
Missä Huhtasuon asukkaat liikkuvat? : liikkumisympäristöt ja niiden kehittäminen
Lehtokorpi, Stella (2023)Yhdenvertaisuus on noussut tärkeäksi teemaksi liikunta-alalla ja liikkumisen yhdenvertaisuutta on ryhdytty tutkimaan järjestelmällisesti liikunnan eri sektoreilla. Yhdenvertaisilla liikkumismahdollisuuksilla on tärkeä ja ...