Suomen ortodoksisen kirkon jäsenistön alkuperäiskansa : kolttasaamelaiset
Capdeville, S. A. (2018). Suomen ortodoksisen kirkon jäsenistön alkuperäiskansa : kolttasaamelaiset. Ortodoksia, 58, 124-136. http://ortodoksia.fi/ojs_3.1/index.php/ortodoksia/article/view/124
Julkaistu sarjassa
OrtodoksiaTekijät
Päivämäärä
2018Oppiaine
Soveltava kielitiedeTekijänoikeudet
© 2018 Kirjoittaja & Ortodoksisten pappien liitto.
Suomessa on noin 9 000 saamelaista, joiden kotiseutualue kattaa Enontekiön,
Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän pohjoisosan. Yli puolet saamelaisista
asuu kotiseutualueensa ulkopuolella. Noin kolmasosa saamelaisista
puhuu jotakin saamen kieltä.1
Kolttasaamelaiset ovat yksi kolmesta Suomen
saamelaisryhmästä, joiden asema alkuperäiskansana tunnustetaan Suomen
perustuslaissa. Tuoreen arvion mukaan kolttasaamelaisia on noin 600.2
Kolttien
historia, kulttuuri ja uskonto poikkeavat muista Suomen saamelaisista.
Saamelaisina ja ortodokseina he ovat myös vähemmistö vähemmistön sisällä.
Tarkastelen tässä katsauksessa kolttasaamelaisten asemaa suomalaisena
alkuperäiskansana ja vähemmistöryhmänä Suomen ortodoksisessa kirkossa.
Lisäksi käsittelen saamelaisten identiteetille tärkeää kielikysymystä.
Julkaisija
Ortodoksisten Pappien Liitto; Itä-Suomen yliopistoISSN Hae Julkaisufoorumista
0355-5690Asiasanat
Alkuperäislähde
http://ortodoksia.fi/ojs_3.1/index.php/ortodoksia/article/view/124Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/28277522
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Sipulikupolien katveessa : ortodoksisen kirkkotaiteen yhteiskunnalliset ulottuvuudet Suomessa 1917-1970
Jolkkonen-Porander, Nina (2007) -
Suomen ortodoksisen kirkkokunnan jälleenrakennuskauden ikonitaide
Roivas, Katariina (2001) -
Suomalaiset ihmeitä tekevät ikonit
Ronkainen, Maria (2019)Tässä maisterintutkielmassa käsitellään suomalaisia ihmeitä tekeviä ikoneja. Näitä ovat Konevitsan Jumalanäiti, Valamon Jumalanäiti, Suloisesti suuteleva Jumalanäiti, Jerusalemin Jumalanäiti, Jumalanäidin Akatistos ja ... -
Kirkon lasikatto ja naispiispan valinta
Koivuniemi, Kaisa (2021)Naispappeus sallittiin Suomen evankelis-luterilaisessa jo vuonna 1986 ja ensimmäiset naispapit vihittiin 1988. Piispan virka avattiin naisille hieman myöhemmin vuonna 1990 ja Suomi sai ensimmäisen naispiispansa 2010. ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.