Pro gradu -tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää kehollisuuden merkitystä monikulttuurisessa kouluympäristössä ensisijaisesti liikunnanopettajan näkökulmasta tarkasteltuna. Tarkoituksenamme oli laajentaa ymmärrystä siitä, miten kehollisuus tulee esiin liikuntatunneilla ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Pyrimme myös luomaan ymmärrystä kulttuuritaustan yhteyksistä kehollisuuteen sekä selvittämään opettajien kokemuksia monikulttuurisen ryhmän opettamisesta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää opettajien valmiuksia monikulttuurisuuden kohtaamiseen liikunnanopetuksessa. Tutkimus on laadullinen ja työn tieteenfilosofinen lähtökohta on kehofenomenologinen. Tutkimuksemme aineisto koostuu kuuden liikunnanopettajan haastatteluista sekä liikuntatuntien havainnoineista. Analysoimme haastattelut aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Kulttuurien moninaisuus koulumaailmassa osoittautui sensitiiviseksi aiheeksi ja se aiheutti paljon erilaisia tunteita haastateltavissa. Toisaalta opettajat näki
vät aiheen tärkeänä ja ajankohtaisena ja jakoivat mielellään kokemuksiaan. Opettajat korostivat kokemuksissaan usein monikulttuurisen ryhmän suuria tasoeroja tai maahanmuuttajaoppilaiden heikkoja motorisia perustaitoja. Vaihtelua tapahtuu kuitenkin molempiin suuntiin ja joissain lajeissa maahanmuuttajaoppilas vuorostaan on taitava. Haastatteluista välittyi opettajien positiivinen asenne monikulttuurisuutta kohtaan, vaikka suurin osa opettajista koki monikulttuurisuuden tuovan myös haasteita opettajan työnkuvaan. Uskonnon tuomat haasteet nousivat keskeisiksi kysymyksiksi monikulttuurisen ryhmän liikuntatunnilla. Opettajat kuitenkin korostivat jokaisen oppilaan yksilöllisyyttä ja sitä, että heidän käsityksensä mukaan tapoja tulkita eri uskontoja on yhtä monta kuin oppilaitakin.
Keskeinen tulos oli, että kehollisuus ei ole liikunnanopettajille täysin uusi asia, mutta opettajat kokivat käsitteen ymmärtämisen vaikeana. Kehollisuus on näkynyt liikunnanopetuksessa jo pitkään, mutta toisinaan tiedostamatta. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa mainittu kehollisuus ei välttämättä siirry kouluihin sellaisenaan, vaan käsitteen avaaminen on tarpeellista. Oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen, joka on keskeinen osa kehollisuutta, on noussut yhdeksi keskeiseksi perusopetuksen opetussuunnitelman päämääräksi, ja se on välittynyt myös opettajien työhön.
Opettajan valmiuksiin liittyen nousi esiin liikunnanopettajaopintojen vähäinen rooli, kun puhutaan monikulttuurisen oppilasryhmän kohtaamisesta. Tutkimukseen osallistuneilla opettajilla oli ollut hyvin vähän monikulttuuristen ryhmien kohtaamiseen liittyviä opintoja. Sen sijaan opettajat korostivat työkokemuksen tuomaa osaamista ja laajaa verkostoa. Opettajat kokivat myös oman innostuneisuuden ja myönteisen asenteen eri kulttuureja kohtaan olevan vahvistavia tekijöitä työssä jaksamisessa. Monikulttuurinen ryhmä näyttäytyi opettajien mukaan mahdollisuutena oppia uutta ja kehittää jokaisen sekä oppilaiden että opettajan monikulttuurista osaamista.
...
The purpose of this Master’s Thesis was to examine the content of embodiment as a part of multicultural physical education from physical education teachers’ point of view. The aim was to increase understanding of how embodiment reveals itself in physical education classes and what things effect on the experiences of embodiment. We also wanted to create understanding of how cultural background is interrelated to embodiment, and to examine teachers’ experiences of teaching multicultural group. In addition, the aim was to examine teachers’ preparedness to teach multicultural group. This study is qualitative and its scientific background is phenomenological. The research material consists of six physical education teachers’ interviews and physical education classes’ observations. The interviews’ analysis was carried by means of content analysis.
Cultural diversity turned out to be a sensitive theme in the field of education and it brought out a variety of feelings in the interviewees. On
the other hand, the teachers understood it as an important and current issue, which made the teachers willing to share their experiences. The teachers often underlined the great variety in the level of skills in a multicultural group or immigrants’ weak basic motor skills in their experiences of teaching a multicultural group. However, it varies to both directions, meaning that there are talented immigrants as well. The teachers’ positive attitude concerning multiculturalism was perceivable, even though most teachers felt that it brings challenges to the teachers’ daily life. The central questions related to multiculturalism in physical education classes were caused by religion. The teachers emphasized every student’s individuality and their own way of expressing religion.
The central result concerning embodiment was, that it is not a completely new phenomenon in the field of education. Embodiment has been a part of physical education already for a long time, at times without even recognizing it. The curriculum suggests terms, that do not necessarily transfer to the schools as such, but need to be clarified. Supporting one’s pervasive wellbeing has taken its place as a central aim in schools and it has reached teachers’ ideology.
Concerning teachers’ multicultural competence, the slight role of PE teacher training came up. On the contrary, the teachers emphasized working experience and wide connections. In addition, the teachers felt that one’s own enthusiasm and favorable attitude towards different cultures were factors that helped to keep up with work. The teachers considered a multicultural group as an opportunity for everyone to learn new and to develop their multicultural competence.
...
