Show simple item record

dc.contributor.advisorIlmanen, Kalervo
dc.contributor.authorSyrjämäki, Jenni
dc.date.accessioned2018-09-14T13:23:14Z
dc.date.available2018-09-14T13:23:14Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/59527
dc.description.abstractKuntien rooli liikuntapalveluiden tuottajina on kehittynyt yleisen yhteiskunnallisen kehityksen mukana. Nykyinen eriytynyt liikuntakulttuuri ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö haastavat kuntien mahdollisuuksia vastata liikuntaan liittyvään kysyntään. Jotta rajallisia resursseja osataan kohdentaa oikealla tavalla, on oleellista selvittää, mitä liikuntapalveluita juuri kuntien odotetaan tuottavan. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää keravalaisten järjestöjen ja yhdistysten näkemyksiä kunnallisten liikuntapalveluiden resurssien kohdentamisesta. Tutkielman teoreettisessa osassa määritellään kunnallisen liikuntahallinnon historiaa liikuntapalveluiden tuottajana, suomalaisen liikuntajärjestelmän työnjakoa sekä perehdytään suomalaisen liikuntakulttuurin kehitykseen ja tarkastelun kontekstina toimivaan Keravan kaupunkiin. Tutkielma määritellään aineistonkeruumenetelmän pohjalta kvantitatiiviseksi kyselytutkimukseksi. Empiirisessä osassa tarkastellaan kyselytutkimuksen tulosten kautta keravalaisten järjestöjen näkemyksiä siitä, mille ryhmille kunnan tulisi ensisijassa osoittaa avustuksia, taata liikuntaedellytykset sekä järjestää liikuntatoimintaa. Lisäksi tarkastellaan liikuntapaikkojen käyttöä, niihin liittyvää tyytyväisyyttä sekä näkemyksiä liikuntapaikkojen ja -palvelujen kehittämistarpeista. Kyselyyn vastasi 81 keravalaista järjestöä, jotka edustivat 11 eri toimialaa. Tulokset osoittivat järjestöjen olevan aktiivisempia ulkoliikuntapaikkojen käyttäjiä kuin sisäliikuntapaikkojen. Liikuntapaikkoihin liittyen tarpeellisimmiksi lähivuosien investoinneiksi Keravalla nähtiin uimahallin peruskorjaus, monitoimihallin rakentaminen sekä Keinukallion alueen kehittäminen. Tulosten mukaan kunnan tulisi osoittaa taloudellisia liikunta-avustuksia ja taata liikuntaedellytykset ensisijaisesti lapsille ja nuorille, erityisryhmille sekä yhdistyksille, kun taas järjestetty liikuntatoiminta tulisi suunnata ensisijassa iäkkäille. Järjestökentän sisällä oli löydettävissä eroja liikunta- ja urheiluseurojen sekä muita toimialoja edustavien järjestöjen näkemyksissä resurssien kohdentamisesta, jotka perustuvat lähtökohtaisesti organisoidun seuratoiminnan ja omaehtoisen kuntoliikunnan erilaisiin tarpeisiin. Tutkimus on osa Keravan kaupungin laatimaa liikuntasuunnitelmaa ja siten sen tuloksia tullaan jatkossa hyödyntämään kehitettäessä kunnan tuottamia liikuntapalveluita. Tulosten perusteella kunta ymmärretään edelleen tärkeänä liikuntaedellytysten luojana kaikille ikä- ja väestöryhmille, mutta ensisijaisimpina kohderyhminä kunnan tuottamille liikuntapalveluille nähdään taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevat kuntalaiset eli lapset ja nuoret, iäkkäät sekä erityisryhmät. Nykypäivänä kunta nähdään siis ennen kaikkea liikuntapalveluiden tuottamisen kontekstissa toimijana, joka takaa kaikille väestöryhmille yhdenvertaiset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen.fi
dc.description.abstractThe role and significance of municipalities as providers of sports services has changed along with general social development. A differentiated sports culture and a rapidly changing operating environment challenge the municipalities' capability to respond to the demand of sports services. Focal in this development is the proper allocation of resources. In order to efficiently allocate the existing resources, it is necessary to define what sports services the municipality is expected to produce. The results of this study focus on how the municipality should allocate the temporal and financial resources when it produces the sports services. The aim of this research is to clarify the opinions of the volunteer organizations on the allocation of resources. The theoretical part of research examines the history of municipalities' sports administration, the division of responsibilities in sports services production between different sectors and the development of Finnish sports culture in the context of the city of Kerava. The empirical part of research is conducted though a survey focusing on the views of the volunteer sector’s organizations regarding the current state and development requirements of municipal sports services. The survey identified the user segments that the municipality should primarily support thought financial allowance, sports facilities and organizing of sports activities. In addition, the survey examined the utilization of sports facilities, user satisfaction and the required investments related to the existing sports facilities network. The thesis is conducted as quantitative, questionnaire-based research. The survey was answered by 81 volunteer organizations from eleven different specialization fields. The results highlight that the volunteer organizations are using outdoor sport facilities more frequently than indoor sports facilities. The most necessary investments related to the sports facility network were considered to be the public swimming hall, the Keinukallio outdoor area and a new multifunctional indoor sports hall. According to the survey, the municipality should allocate financial allowance and build sports facilities primarily for children and adolescents, special groups and volunteer organizations, while the organized sports activities should mainly be targeted for the elderly. There were clear differences in opinions between sports clubs and other volunteer organization concerning the allocation of resources. Differences in opinions were based on the different needs of competitive sports activities and self-contained exercise. The thesis is a part of Kerava’s sports service network development strategy. The main result of the thesis is that the municipality is still regarded as an important provider of exercise and sport activities for all user segments. The main target groups for municipal sports services are considered to be the user segments that are economically most disadvantaged, i.e. children, seniors and special groups. Nowadays, municipalities are seen as an actor that guarantees equal possibilities for all population groups to use sports services.en
dc.format.extent85
dc.language.isofi
dc.subject.otherkunnalliset liikuntapalvelut
dc.subject.otherliikuntapalveluiden tuottajat
dc.subject.otherliikuntasuunnitelma
dc.titleKunta liikuntapalveluiden tuottajana : keravalaisten järjestöjen näkemyksiä kunnallisista liikuntapalveluista
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201809144125
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikunnan yhteiskuntatieteetfi
dc.contributor.oppiaineSocial Sciences of Sporten
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi5032
dc.subject.ysokunnat
dc.subject.ysoresursointi
dc.subject.ysourheiluseurat
dc.subject.ysoliikuntaseurat
dc.subject.ysojärjestöt
dc.subject.ysoliikuntatoimi
dc.subject.ysoliikuntapalvelut
dc.subject.ysoliikuntasuunnittelu
dc.subject.ysoliikuntajärjestöt
dc.subject.ysoliikuntatilat
dc.subject.ysoliikuntapaikat


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record