Nuotta-valmennukseen osallistuneiden nuorten tyytyväisyys elämän eri osa-alueisiin sekä mielikuvat syrjäytymisestä

Abstract

Vartia, H. 2018. Nuotta-valmennukseen osallistuneiden nuorten tyytyväisyys elämän eri osaalueisiin sekä mielikuvat syrjäytymisestä. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Terveyskasvatuksen pro gradu –tutkielma, 45 s., 2 liitettä.

Nuotta-valmennukseen osallistuu etsivän nuorisotyön kautta löydettyjä nuoria, jotka ovat erityisen tuen tarpeessa. Tutkimus selvitti kyseiseen valmennukseen osallistuneiden nuorten tyytyväisyyttä elämän eri osa-alueisiin sekä käsityksiä syrjäytymisestä. Vuoden 2013 valmennukseen osallistuneiden vastauksia verrattiin vuoden 2014 Nuorisobarometrin tuloksiin. Tämän lisäksi tarkasteltiin, onko Nuotta valmennukseen osallistuneiden nuorten tuloksissa eroja sukupuolten välillä.

Syrjäytymisvaarassa olevalle tai syrjäytyneelle henkilölle ei ole olemassa selkeää määritelmää. Tässä tutkimuksessa Nuotta-valmennukseen osallistuvien elämäntilanteen tarkastelun kautta osallistujat määriteltiin syrjäytymisvaarassa oleviksi tai syrjäytyneiksi. Tutkimusaineisto (n=228) kerättiin valmennuksia järjestäneiden nuorisokeskusten kautta. Vertailuaineistona toiminut Nuorisobarometri (n=1903) saatiin tutkijoilta SPSS-tiedostona. Normaalijakautuneisuus tarkistettiin Kolmogorov-Smirnovin ja Shapiro-Wilkin testeillä, joiden mukaan tulokset eivät olleet normaalijakautuneita. Tästä johtuen keskiarvojen vertailussa hyödynnettiin Mann-Whitneyn U-testiä. Tämän lisäksi sukupuolen ja aineiston lähteen vaikutusta tuloksiin tarkasteltiin ristiintaulukoinnin kautta.

Nuotta-valmennukseen osallistuneiden tyytyväisyys elämän eri osa-alueisiin oli Nuorisobarometriin vastanneihin verrattuna heikompi. Ero oli suurin koskien tyytyväisyyttä terveydentilaan, fyysiseen kuntoon ja ulkonäköön. Valmennukseen osallistuneiden naisten tyytyväisyys ulkonäköön oli miehiä selvästi alempi. Muissa tyytyväisyyden osa-alueissa ei ollut eroja sukupuolten välillä. Syrjäytymisen syissä aineistojen välillä oli eroja useissa kysymyksissä. Nuorisobarometriin vastanneet antoivat useimmille muuttujille enemmän painoarvoa. Ero oli suurin koskien ”omaa halua” sekä ”omaa laiskuutta” syrjäytymisen selittäjinä. Ainoa muuttuja, jolle Nuotta-valmennukseen osallistuneet antoivat enemmän painoarvoa, oli ”yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuus”.

Tutkimus vahvisti näkemystä siitä, että syrjäytymisvaarassa olevien tai syrjäytyneiden nuorten itse koettu tyytyväisyys elämän eri osa-alueisiin on keskivertonuoriin verrattuna heikompaa. Samalla kohderyhmien välillä havaittiin eroja koskien käsityksiä syrjäytymisen syistä. Lisätutkimukset syrjäytymisvaarassa olevien ja syrjäytyneiden nuorten tyytyväisyydestä ja syrjäytymisen käsityksistä ovat tarpeen, jotta interventiot vastaavat parhaalla tavalla heidän kokemiin haasteisiin.

Asiasanat: Nuotta-valmennus, Nuorisobarometri, syrjäytyminen, nuoret, tyytyväisyys, syrjäytymisen käsitykset.

Vartia, H. 2018. The satisfaction of Nuotta-coaching participants to different aspects of life and their interpretations of social exclusion. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Health Education master’s thesis, 45 pp. and 2 appendices.

The youth who participate to Nuotta-coaching have been found through outreach youth work and they aren’t yet ready for workshop activities. The purpose of the research was to get an understanding considering the life satisfaction of Nuotta-coaching participants. In addition, the goal was to gain knowledge considering their interpretations of social exclusion. The research group consisted of youth who participated in Nuotta-coaching in 2013. This data was compared to the results of Nuorisobarometri 2014 -study. The results between men and women who participated to Nuotta-coaching were also compared.

There is no clear definition for a socially excluded person or to someone who is close to social exclusion. In this research, based on the understanding of the research group, Nuotta-coaching participants were defined as socially excluded or close to social exclusion. The research data (n=228) was collected through youth centers organizing the coaching. The data from Nuorisobarometri (n=1903) was received from the researchers in SPSS file. The normality of the data was examined through Kolmogorov-Smirnov and Shapiro-Wilk tests which indicated that the data wasn’t normally distributed. Hence, Mann-Whitney U-test was used for the comparison. In addition, the comparisons between data sets and gender were done through crosstabs.

Nuotta-coaching participants had lower satisfaction in many aspects of life when compared to the youth who answered to Nuorisobarometri. The difference was biggest considering the satisfaction to health, physical condition and looks. Only in one question, considering the satisfaction to leisure time, there was no difference. When examining the differences between sexes, the women participants of Nuotta-coaching had lower satisfaction to their looks. In other answers considering satisfaction there was no difference between sexes among Nuottacoaching participants. The interpretations of social exclusion differentiated between the two data sets. In most cases the participants of Nuorisobarometri gave more weight to the variable. The difference was greatest considering “own will” and “own laziness” as a reason for social exclusion. Nuotta-coaching participants gave more weight only to the “injustice of the society” variable.

This research confirms that youth socially excluded or close to social exclusion are doing less well than the average youth. In addition, this group had different opinions considering the reasons for social exclusion when compared to the average youth. More research from socially excluded youth and those close to it is needed to understand their life satisfaction and understanding of social exclusion even better. This can help to target the interventions more precisely to their biggest challenges.

Keywords: Nuotta-coaching, Nuorisobarometri, social exclusion, youth, satisfaction, interpretation of social exclusion