Puolukan hyönteispölytys ekosysteemipalveluna

Abstract

Hyönteispölytys ekosysteemipalveluna on uhattuna ympäri maailmaa, koska esimerkiksi intensiivinen maankäyttö, hyönteismyrkyt ja ilmastonmuutos vaikuttavat negatiivisesti pölyttäjähyönteiskantoihin. Pölyttäjien hupenemisella tulee olemaan taloudellisia seurauksia, kun hyönteispölytteisten hyötykasvien sato kärsii. Tutkielmassa selvitetään Suomen tärkeimmän metsämarjan, puolukan, hyönteispölytystä ja sen rahallista arvoa. Puolukkaa pölyttävää hyönteislajistoa ja sen uskollisuutta puolukalle selvitettiin seuraamalla pölyttäjiä puolukkapaikoilla ja määrittämällä pyydystettyjen hyönteisten kantamaa siitepölyä. Pölytyksen vaikutusta satoon selvitettiin vertaamalla normaalin pölytyksen saaneita versoja verrokkeihin, joilta pölytys oli estetty. Pölytyskokeesta saatuja tuloksia käytettiin rahallisen arvon hahmottamiseen vertaamalla niitä tilastoituihin puolukan poiminta- ja vientimääriin ja marjakilosta maksettuihin keskimääräisiin hintoihin. Puolukkaa pölyttivät ahkerimmin kimalaiset, jotka muodostivat 88 prosenttia pölytysvierailuja tehneistä hyönteisistä, ja joiden kantamasta siitepölystä keskimäärin 88,4% oli lähtöisin puolukan kukista. Puolukan sadosta hyönteispölytyksen osuus oli 90,65%. Tällä luvulla laskettuna hyönteispölytyksen rahallinen arvo olisi vuodesta 2006 lähtien keskimäärin 19,2 miljoonaa euroa vuodessa, kun yhdistää kaupallisen ja kotitarvepoiminnan. Vuosien välinen ero pölyttäjävierailuja tekevien hyönteisten määrässä oli valtava: Vuonna 2016 havaittiin keskimäärin kahdeksan pölytysvierailuja tekevää kimalaista tunnissa, vuonna 2017 vastaava luku oli alle yksi. Silti sadoissa ei ollut merkitsevää eroa. Tulos on odotusten vastaisena kiinnostava ja vaatisi lisätutkimusta.