Puolukan hyönteispölytys ekosysteemipalveluna
Authors
Date
2018Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyönteispölytys ekosysteemipalveluna on uhattuna ympäri maailmaa, koska esimerkiksi intensiivinen maankäyttö, hyönteismyrkyt ja ilmastonmuutos vaikuttavat negatiivisesti pölyttäjähyönteiskantoihin. Pölyttäjien hupenemisella tulee olemaan taloudellisia seurauksia, kun hyönteispölytteisten hyötykasvien sato kärsii. Tutkielmassa selvitetään Suomen tärkeimmän metsämarjan, puolukan, hyönteispölytystä ja sen rahallista arvoa. Puolukkaa pölyttävää hyönteislajistoa ja sen uskollisuutta puolukalle selvitettiin seuraamalla pölyttäjiä puolukkapaikoilla ja määrittämällä pyydystettyjen hyönteisten kantamaa siitepölyä. Pölytyksen vaikutusta satoon selvitettiin vertaamalla normaalin pölytyksen saaneita versoja verrokkeihin, joilta pölytys oli estetty. Pölytyskokeesta saatuja tuloksia käytettiin rahallisen arvon hahmottamiseen vertaamalla niitä tilastoituihin puolukan poiminta- ja vientimääriin ja marjakilosta maksettuihin keskimääräisiin hintoihin. Puolukkaa pölyttivät ahkerimmin kimalaiset, jotka muodostivat 88 prosenttia pölytysvierailuja tehneistä hyönteisistä, ja joiden kantamasta siitepölystä keskimäärin 88,4% oli lähtöisin puolukan kukista. Puolukan sadosta hyönteispölytyksen osuus oli 90,65%. Tällä luvulla laskettuna hyönteispölytyksen rahallinen arvo olisi vuodesta 2006 lähtien keskimäärin 19,2 miljoonaa euroa vuodessa, kun yhdistää kaupallisen ja kotitarvepoiminnan. Vuosien välinen ero pölyttäjävierailuja tekevien hyönteisten määrässä oli valtava: Vuonna 2016 havaittiin keskimäärin kahdeksan pölytysvierailuja tekevää kimalaista tunnissa, vuonna 2017 vastaava luku oli alle yksi. Silti sadoissa ei ollut merkitsevää eroa. Tulos on odotusten vastaisena kiinnostava ja vaatisi lisätutkimusta.
...
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29367]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Pölyttäjätyypin vaikutus puolukan (Vaccinium vitis-idaea) marja- ja siementuottoon
Karjalainen, Henri (2020)Puolukka (Vaccinium vitis-idaea) on yleinen ja kaupallisesti tärkeä kotimainen luonnonmarja. Sen pölytysekologiaa ei tunneta tarkasti, mutta kimalaisten (Bombus spp.) on arveltu olevan sen tehokkaimpien pölyttäjien joukossa. ... -
Novel Methodology for Localizing and Studying Insect Dorsal Rim Area Morphology in 2D and 3D
Jie, Vun Wen; Miettinen, Arttu; Baird, Emily (MDPI, 2023)Polarized light-based navigation in insects is facilitated by a polarization-sensitive part of the eye, the dorsal rim area (DRA). Existing methods to study the anatomy of the DRA are destructive and time-consuming. We ... -
Laboratory phase‐contrast nanotomography of unstained Bombus terrestris compound eyes
Romell, Jenny; Jie, Vun Wen; Miettinen, Arttu; Baird, Emily; Hertz, Hans M. (Wiley, 2021)Imaging the visual systems of bumblebees and other pollinating insects may increase understanding of their dependence on specific habitats and how they will be affected by climate change. Current high-resolution imaging ... -
Kimalaisten (Bombus) lajiston ja populaatiokokojen arviointi linjalaskentamenetelmällä
Nikku, Kaisa (2022)Kimalaiset ovat tärkeitä pölyttäjiä luonnon monimuotoisuuden ja maatalouden satojen kannalta. Kimalaiskannat ovat kuitenkin alkaneet vähentyä muiden hyönteiskantojen tapaan. Tämän vuoksi on tärkeää hankkia tietoa kimalaisten ... -
Foraging Bumblebees Selectively Attend to Other Types of Bees Based on Their Reward-Predictive Value
Romero-González, Jose E.; Royka, Amanda L.; MaBouDi, HaDi; Solvi, Cwyn; Seppänen, Janne-Tuomas; Loukola, Olli J. (MDPI, 2020)Using social information can be an efficient strategy for learning in a new environment while reducing the risks associated with trial-and-error learning. Whereas social information from conspecifics has long been assumed ...