Language specialists’ views on studies, work and professionalism

Abstract

Työelämän muutokset suomalaisessa yhteiskunnassa ovat herättäneet keskustelun yliopistojen ja työelämän välisestä suhteesta. Maailman muuttuessa entistä globaalimmaksi ja digitaalisemmaksi uusia työtehtäviä ja työpaikkoja syntyy samalla kun vanhoja, jo vakiintuneita ammatteja poistuu. Yliopistot ovat pyrkineet vastaamaan yhteiskunnan ja työelämän odotuksiin lisäämällä työelämäorientaatiota opintosuunnitelmiinsa. Aihealuetta on kuitenkin tutkittu toistaiseksi vähän. Etenkin humanistisilta aloilta valmistuvien generalistien siirtymisestä opinnoista työelämään on olemassa vain rajallisesti tutkimustietoa. Jyväskylän yliopistosta valmistuvat kieliasiantuntijat kuuluvat tähän ryhmään, ja toistaiseksi tätä ryhmää ei ole tutkittu lainkaan.

Tässä tutkielmassa on tavoitteena esitellä Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden englannin kielen kieliasiantuntijoiden näkemyksiä opinnoistaan, niiden valmistamisesta työelämään ja heidän käsityksestään ammattitaidosta yleensä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteutettiin syksyllä 2017 haastattelututkimus, jossa kahdeksan vuosina 2008-2009 opintonsa aloittanutta ja jo valmistunutta, työelämään siirtynyttä kieliasiantuntijaa haastateltiin edellä mainittujen teemojen osalta. Analyysissä pyrittiin tutkimaan sekä osallistujien ammatti-identiteetin rakentumista opinnoissa ja töissä, että kieliasiantuntijoiden työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin menetelmillä. Identiteetti valittiin teoreettiseksi pohjakäsitteeksi sen monipuolisuuden vuoksi.

Aineiston perusteella saatiin selville, että englannin kieli valittiin opiskeltavaksi pääaineeksi yleisesti persoonalliseen identiteettiin liittyvistä syistä: osallistujat kokivat olevansa hyviä kielessä, he olivat kiinnostuneet englanninkielisten maiden kulttuurista ja kieli nähtiin yleisesti hyödyllisenä opiskeltavana aineena. Sivuaineet sen sijaan valittiin ammatillisiin syihin nojaten: pääaineen, englannin kielen, merkitys oli vähäinen tulevaisuuden uran suunnittelussa. Kieliasiantuntijaidentiteetin ja mahdollisten työtehtävien kuvailu aiheutti myös vaikeuksia. Kieliasiantuntijaa ei myöskään pidetty ammattina: kaikki kieliasiantuntijat ovat yksilöitä, joilla on erilainen opiskelu- ja työtausta, ja tämän myötä erilaiset työelämätaidot.