Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorKekki, Katariina
dc.date.accessioned2018-06-28T11:32:02Z
dc.date.available2018-06-28T11:32:02Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58769
dc.description.abstractKekki, K. 2018. Liikunnan yhteys palautumisen tarpeeseen työkuormituksesta. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntalääketieteen pro gradu -tutkielma, 45 s., 1 liite. Työn kuormitustekijät ovat yhteydessä työntekijän psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen, eikä kuormitustekijöitä aina voi välttää. On tärkeää huomioida kuormituksen negatiivisten seurausten ehkäiseminen, jonka yhtenä keinona on palautuminen. Puutteellinen palautuminen voi johtaa suorituskyvyn heikkenemiseen tai uupumukseen. Liikunnalla on tärkeä rooli palautumisessa,, sillä se edistää psykologista irrottautumista työstä eli työhön liittyvän tekemisen ja ajattelun lopettamista vapaa-ajalla sekä henkilökohtaisten voimavarojen uusiutumista. Palautumista voidaan tarkastella hyödyntäen palautumisen tarve -käsitettä, jolla tarkoitetaan subjektiivista kokemusta palautumisen tarpeesta. Palautumisen tarpeen avulla voidaan havaita riittämätön palautuminen, joka on indikaattorina pitkäaikaiselle väsymykselle ja stressille. Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää liikunnan ja palautumisen tarpeen yhteyttä pienissä tai keskisuurissa yrityksissä työskentelevillä työntekijöillä (n = 295). Tutkielmassa käytettävä aineisto saatiin käyttöön Työterveyslaitokselta ja aineisto pohjautui Valo, Valtakunnallinen liikunta ja urheiluorganisaatio, ry:n vuosina 2012-2015 toteuttamaan Liike elämään - hankkeeseen. Käytettävä aineisto koostui syksyllä 2013 kerätystä alkukyselystä, johon oli vastannut 295 työntekijää. Kyselylomakkeesta hyödynnettiin kysymyksiä palautumisen tarpeesta ja liikunnasta. Tilastolliset analyysit suoritettiin IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmalla. Tilastollisina menetelminä käytettiin Mann Whitneyn U-testiä, Kruskal-Wallis -testiä, Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa ja binääristä logistista regressioanalyysiä. Liikunta-aktiivisuus erosi palautumisen tarpeen ala- ja yläkvartiilien mukaisissa ryhmissä tilastollisesti merkitsevästi. Alakvartiiliin kuuluvien tutkittavien liikunta-aktiivisuus oli 1765 MET- minuuttia/vk, kun yläkvartiilissa vastaava määrä oli 1189 METminuuttia/vk. Liikuntamuotoja tarkasteltaessa lihaskuntoharjoittelussa havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero palautumisen tarpeen alakvartiilin ja keskiryhmän (yhdistetyt keskimmäiset kvartiilit) välillä. Alakvartiiliin kuuluvat tutkittavat toteuttivat lihaskuntoharjoittelua 56 min/vk, kun keskiryhmä toteutti 37 min/vk. Muilla liikuntamuodoilla ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja palautumisen tarpeen ryhmissä. Tarkasteltaessa palautumisen tarvetta, liikuntamuotoja ja liikunta-aktiivisuutta havaittiin heikko, negatiivinen korrelaatio palautumisen tarpeen ja reippaan ja ripeän kestä- vyysliikunnan, voimaperäisen ja rasittavan kestävyysliikunnan sekä liikunta-aktiivisuuden välillä. Liikunta-aktiivisuuden ja palautumisen tarpeen yhteys oli samansuuntainen aiemman tutkimustiedon kanssa. Suurempi liikunnan määrä oli yhteydessä pienempään palautumisen tarpeeseen. Eri liikuntamuotojen yhteys palautumisen tarpeeseen jäi epäselväksi. Työpaikoilla olisi tärkeää kannustaa työntekijöiden liikunnan lisäämistä niin vapaa- kuin työajalla sekä pyrkiä liikunnan lisäämisen tukemiseen mahdollisin keinoin. Tarkempi tutkimus liikuntamuotojen yhteydestä palautumisen tarpeeseen hyödyntäen objektiivisia mittareita olisi tulevaisuudessa suotavaa. Asiasanat: palautumisen tarve, työkuormitus, liikunta-aktiivisuusfi
dc.description.abstractKekki, K. 2018. Associations between physical activity and need for recovery from work. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Sports and Exercise Medicine, Master’s thesis, 45 pp, 1 appendix. Job stressors are related to the psychological and physical health. When the negative consequences of the job stressors can’t be avoided, the importance of recovery stands out. Insufficient recovery may result in severe problems such as decrease of performance or increased fatigue. Physical activity has an important role in recovery while promoting psychological detachment from work and replenishing personal resources. One way to evaluate recovery from job stressors is to use Need for recovery -scale. Need for recovery -scale measures the subjective experience of short term work related fatigue. Need for recovery is useful as an indicator of serious long term fatigue syndromes, such as burnout. The aim of this study was to assess the associations between need for recovery and physical activity of employees (n = 295) in small or medium size organizations. The data was provided by Finnish Institute of Occupational Health and the data originated from Liike elämään -project coordinated by Finnish Sports Confederation Valo. Liike elämään -project took place in 2012- 2015. Current data stems from the questionnaire collected in autumn 2013 with answers from 295 employees. The questions about need for recovery, physical activity and background information were used from the questionnaire. Data were analyzed using IBM SPSS Statistics 24 - program and data were examined using Mann Whitney U -test, Kruskal-Wallis -test, Spearman correlation coefficients and binary logistic regression analysis. Subjects were divided to quartiles according to the need for recovery. Physical activity differed significantly between the groups of the lower and upper quartiles. Total physical activity in the lower quartile was 1765 MET-min/week when the upper quartile was 1189 MET-min/week. When evaluating different types of physical activities, time used in muscle strengthening training had a significant difference between the groups of lower and middle quartiles of need for recovery. A weak, negative correlation was found between need for recovery and moderate- intensity physical activity, vigorous-intensity physical activity and total physical activity. The association between need for recovery and physical activity corresponded with previous research. Higher amounts of physical activity was related to lower levels of need for recovery. The associations between different types of physical activity and need for recovery remained unclear. In future it is important to encourage and support physical activity both in leisure time but also at work place to increase the physical activity levels of employees. In future research it would be beneficial to use both subjective and objective measures to evaluate employee’s recovery. Key words: need for recovery, job stressors, physical activityen
dc.format.extent51
dc.language.isofi
dc.subject.otherpalautumisen tarve
dc.subject.othertyökuormitus
dc.subject.otherliikunta-aktiivisuus
dc.titleLiikunnan yhteys palautumisen tarpeeseen työkuormituksesta
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201806283391
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikuntalääketiedefi
dc.contributor.oppiaineSport Medicineen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi5042
dc.subject.ysoliikunta
dc.subject.ysoliikkuminen
dc.subject.ysotyö
dc.subject.ysokuormitus
dc.subject.ysopalautuminen
dc.subject.ysofyysinen kuormittavuus
dc.subject.ysopsyykkinen kuormittavuus


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot