Ruumiillisesta ja hallitsemattomasta puhutuksi ja psykoterapeuttisen työskentelyn kohteeksi : tapaustutkimus psykosomaattisesti oirehtivan psykoterapia-asiakkaan assimilaatioprosessista

Hujanen,  Erja

Katso/Avaa

536.2 Kb

Lataukset:

Show download details Hide download details

Tekijät

Hujanen, Erja

Päivämäärä

2018

Oppiaine

Psykologia Psychology

Tekijänoikeudet

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella ruumiillisin kokemuksin oirehtivan yksilöpsykoterapia-asiakkaan terapeuttista muutosprosessia sekä terapeutin keinoja muutoksen mahdollistamiseksi. Tarkastelun kohteena oli etenkin muutos asiakkaan tunteiden ruumiillisesta ilmenemisestä vähittäiseen kielelliseen rikastumiseen. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, ja sen aineistona oli Jyväskylän yliopiston psykoterapian tutkimus- ja opetusklinikalla videotaltioitu noin vuoden kestänyt terapiaprosessi ja istunnosta litteroidut tekstikatkelmat. Terapia-asiakkaan problematiikassa alkoi terapian aikana kuvautua tunnekokemuksen tavoittamisen vaikeudet ja häneen tunteensa saattoivatkin näyttäytyä äkillisinä ja selittämättöminä ruumiillisina tuntemuksina, somaattisina oireina ja somatisointina. Tunteet ja ruumiilliset reaktiot näyttäytyivät asiakkaalle usein hallitsemattomina. Terapeuttista muutosta tarkasteltiin käyttäen menetelmänä assimilaatioanalyysin äänimallia. Mallin avulla pyrittiin kuvaamaan asiakkaan ongelmallisen kokemuksen käsittelyä ja assimiloitumista osaksi asiakkaan kokemusmaailmaa, eli äänimallin mukaista moniäänistä minuutta. Asiakkaan ongelmallisen kokemuksen, tunnekokemusten tavoittamisen, käsittely näyttäytyi etenevän terapiassa kolmen vaiheen kautta, edeten pitkittyneestä alkuvaiheesta ”tunteiden vietävissä” olemisen kautta työstämisvaiheeseen ja lopulta uudenlaisen suhtautumistavan muodostumiseen. Terapeutin keinoina äänten assimilaation tukemisessa näyttäytyivät etenkin äänten kokemusten sanallistaminen, validointi ja konfrontointi, asiakkaan itsehavainnoinnin rohkaiseminen ja tukeminen sekä uudenlaisen näkökulman hakeminen. Muutoksen mahdollistamisessa olennaiseksi muodostui asiakkaan ja terapeutin yhteistoiminta ja terapeutin toimien sopiva kohdistaminen asiakkaan psyykkiset edellytykset, valmiudet ja sietokyky huomioiden. Asiakkaan terapiaa voidaan pitää assimilaatiomallin näkökulmasta onnistuneena. Assimilaatioprosessin eteneminen ei ollut asiakkaan kohdalla suoraviivaista. Terapeutin interventioiden ajoittamisen lisäksi eräänä asiakkaan muutosprosessiin vaikuttavana tekijänä esiin nousi mahdollisesti asiakkaan ruumiilliseen kokemisen tapaan liittyvät erityispiirteet. Tällaisena näyttäytyi etenkin asiakkaan tunneilmaisukyvyn rajoittuneisuuden vaikutus terapian alkuvaiheen pitkittymiseen. Äkillisin, selittämättömin ruumiillisin tuntemuksin reagoivien henkilöiden hoito terapeuttisin menetelmin saa tutkimuksesta tukea. Hoidossa olisi tärkeää ottaa huomioon kyseiseen oirehdintaan mahdollisesti spesifisti liittyvät tekijät, kuten alkutyöskentelyvaiheen pitkittyminen mahdollisesti asiakkaan kielellisen itse- ja tunneilmaisun rajoitteisiin liittyen. Psykosomaattisesti oirehtivien asiakkaiden terapeuttisen hoidon tutkimus erityisesti prosessitutkimusnäkökulmasta voisi antaa arvokasta lisätietoa ilmiöön liittyvistä terapeuttisista muutostekijöistä.

...