Show simple item record

dc.contributor.advisorMikkola, Leena
dc.contributor.authorSuvanto, Marjo
dc.date.accessioned2018-06-20T07:17:34Z
dc.date.available2018-06-20T07:17:34Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/58637
dc.description.abstractTämän maisterintutkielman tavoite oli ymmärtää sosiaalista tukea kansanedustajien vertaissuhteissa: millaista kansanedustajien vertaissuhteissa hakema ja tarjoama sosiaalinen tuki on, miten kansanedustajat kuvaavat työnsä kuormittavuutta sekä millaisia kansanedustajien vertaissuhteet ovat ja minkä merkityksen edustajat niille antavat. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla keväällä 2018, ja tutkimusta varten haastateltiin kymmentä kansanedustajaa. Kerätty haastatteluaineisto litteroitiin ja teemoiteltiin. Sosiaalista tukea on aiemmin tutkittu paljon määrällisesti sekä erityisesti työelämän kuormittavuuden ja siitä selviytymisen näkökulmasta. Tähän tutkimukseen haastatellut kansanedustajat kokivat työnsä kuormittavaksi, mutta kiinnostavaksi. Kuormittavuutta lisäävät julkisuuden ja kiireen luoma paine. Sosiaalinen tuki on merkittävässä roolissa kuormittavuuden helpottamisessa, ja tuki on sekä tiedollista että emotionaalista. Tiedollinen tuki käsittelee sisältöasioita ja menettelytapoja, emotionaalinen tuki puolestaan esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamista. Sosiaalista tukea ilmaistaan sekä sanattomasti että sanallisesti, ja tukea esiintyy yli puoluerajojen, vaikka oma eduskuntaryhmä onkin merkittävä tuen tarjoamisen ja hakemisen kohde. Vertaistuki on kansanedustajille tärkeää, mutta edustajien toivottaisiin olevan enemmän tekemisissä toistensa kanssa vapaamuotoisesti. Kansanedustajilla on vertaissuhteissaan vähiten työystäviä ja eniten työtuttuja, mutta osa edustajista ei tunne puolta muista kansanedustajista. Eduskunnan toivottaisiin edistävän edustajien välistä vapaamuotoista kanssakäymistä enemmän. Tulosten perusteella eduskunnassa olisi monia mahdollisuuksia edistää kansanedustajien välistä vuorovaikutusta ja sosiaalista tukea. Valiokunnissa tehtävää työtä olisi syytä muuttaa vapaamuotoisemmaksi, nykyaikaisemmaksi ja valiokuntarajat ylittäviksi. Uuden kansanedustajan tueksi voitaisiin luoda mentorointijärjestelmä, ja valiokuntamatkojen lisäämisellä lähennettäisiin edustajien vertaissuhteita.fi
dc.format.extent79
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othereduskunta
dc.titleSosiaalinen tuki kansanedustajien vertaissuhteissa
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201806203272
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiainePuheviestintäfi
dc.contributor.oppiaineSpeech Communicationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi3132
dc.subject.ysoviestintä
dc.subject.ysopuheviestintä
dc.subject.ysokansanedustajat
dc.subject.ysovertaissuhteet
dc.subject.ysososiaalinen tuki
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record