Tutkimukseni aiheena on jalkapallon maskuliininen hegemonia ja sen ilmeneminen miesten ja naisten otteluiden selostuksissa. Keskityn erityisesti representaatiomalleihin ja niiden keskinäisiin eroavaisuuksiin. Sukupuolten välinen tasa-arvo, yhteiskunnassa ja erityisesti urheilussa, on alati pinnalla oleva asia. Maailman seuratuimpana ja suosituimpana lajina jalkapallolla olisi hyvä asema näyttää esimerkkiä, mutta sen sijaan se on poikkeuksellisen sitkeästi pitänyt kiinni konservatiivisesta ympäristöstään, jossa naisten asema on systemaattisesti huonompi. Hypoteesini mukaan tämä tilanne näkyy ja uusiutuu myös otteluselostuksien kielellisissä valinnoissa, ja pyrin löytämään siitä merkkejä sen tässä tutkielmassa. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Miten mies- ja naispelaajia representoidaan selostuksissa ja millaisia rooleja nämä representaatiot antavat mieheydelle, naiseudelle, maskuliinisuudelle ja feminiinisyydelle jalkapallossa? 2. Millaisia miesten ja naisten jalkapalloon liittyviä diskurs
seja selostuksissa nousee esiin näiden valintojen myötä? 3. Pitävätkö nämä valinnat yllä jalkapallon maskuliinista hegemoniaa, vai murtavatko ne sitä? Tutkielmani teoreettinen viitekehys on systeemis-funktionaalinen teoria. Teorian isä M. A. K. Hallidayn tavoitteena on tutkia kieltä merkityksenannon näkökulmasta ja selvittää kielisysteemin toimintatapoja. Halliday on jakanut kielen kolmeen perustehtävien keskittymään, metafunktioon. Tarkastelen tutkielmassani näistä pääasiassa ideationaalista metafunktiota, joka keskittyy ihmisten kokemuksiin maailmasta ja niiden hahmottamiseen. Teoriataustaani kuuluu myös sukupuolentutkimus, ja keskeisiä käsitteitä ja näkökulmia ammennan erityisesti kriittisestä mies- ja maskuliinisuustutkimuksesta. Käytän aineistonani neljäätoista Ylen kanavilla vuosina 2016–2017 näytettyä jalkapallo-ottelua, joista seitsemän on miesten ja seitsemän naisten. Aineisto on litteroitu karkeasti, ja tutkin sitä diskurssianalyysin avulla. Tärkeää on ottaa huomioon konstruktivistinen näkökulma, jossa kieltä tarkkaillaan osana sitä sosiaalista todellisuutta, jossa se on olemassa. Kielen, kielenkäyttäjien ja ympäristön keskinäinen vuorovaikutus täytyy ottaa huomioon. Osoitan tutkielmassani jalkapallon otteluselostuksissa esiintyviä maskuliinisia painottumia ja sukupuolittuneita toimintatapoja, jotka ilmentävät lajin piirissä vallitsevaa maskuliinista hegemoniaa ja voivat omalta osaltaan uusintaa ja vahvistaa sitä. Käsittelen sekä ulkoista hegemoniaa, eli miesten dominanssia naisiin nähden, että sisäistä hegemoniaa, ideaalien miesten ylivaltaa muihin miestyyppeihin nähden. En usko, että sukupuolten välisen epätasa-arvon poistaminen jalkapallosta on mahdollista vielä pitkään aikaan, mutta kieli on yksi epätasa-arvon rakentamisen mahdollinen paikka. Tulemalla tietoiseksi näistä luonnollisina pidetyistä toimintamalleista, voimme kenties suhtautua kriittisemmin niiden rakentamiin kuvauksiin.
...
