Debating transitional arrangements : parliamentary construction of labor migration policies in Finland and Sweden surrounding the eastern enlargement of the European Union

Abstract

Tässä tutkielmassa vertaillaan Suomen ja Ruotsin kansanedustuslaitoksissa kevään 2004 aikana käytyjä debatteja työvoiman vapaata liikkuvuutta rajoittavien siirtymäaikojen käyttöönotosta Euroopan Unionin itälaajentumisen kontekstissa. Koska työvoiman uskottiin liikkuvan aiempaa enemmän unionin vanhojen ja uusien jäsenten välillä, monet vanhat jäsenmaat ottivat käyttöön erilaisia siirtymäaikoja, joilla pyrittiin hillitsemään suhteellisesti köyhempien Itä- ja Keski-Euroopan maiden kansalaisten saapumista työmarkkinoilleen. Myös Vanhasen punamultahallitus Suomessa ja Perssonin sosialidemokraattinen vähemmistöhallitus Ruotsissa ehdottivat tällaisia määräaikaisia säännöksiä suojellakseen työmarkkinoitaan. Laajan julkisen keskustelun ja useiden vastaehdotusten siivittämänä Ruotsin parlamentti pidättäytyi ottamasta käyttöön siirtymäaikoja hallituksen esityksestä huolimatta, kun taas Suomessa hallituksen esitys voitti selvin numeroin, kohdaten vastustusta ainoastaan Vihreän liiton ja Kansallisen Kokoomuksen edustajilta.

Tulkielmassa analysoidaan eri puolueiden ja yksittäisten kansanedustajien käyttämiä argumentteja sekä kahden pohjoismaisen parlamentin rinnakkaisia linjanmuodostusprosesseja. Mitkä teemat ja argumentit olivat yleisimpiä kussakin parlamentissa? Miten poliitikot perustelivat näkemyksiään? Millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä on löydettävissä niin valtioiden sisällä, sisarpuoluiden välillä sekä yleisemmällä tasolla kahden tutkitun tapauksen kesken? Miksi tutkittujen maiden sisarpuolueet päättivät joissain tapauksissa edistää täysin päinvastaisia linjoja?

Aineistoa käsitellään tutkielmassa pääosin diskurssianalyysin ja vertailevan historiantutkimuksen keinoin. Tutkielman aineisto koostuu ensisijaisesti Ruotsin ja Suomen parlamenttien täysistuntokeskusteluista, joita täydennetään tarpeen mukaan muilla parlamenttien sisäisillä dokumenteilla, kuten lakiesityksillä ja aloitteilla, sekä aihepiiriä käsitelleillä lehtiartikkeleilla.

Tutkituissa parlamenttikeskusteluissa siirtymäaikoja käsiteltiin Ruotsissa pääosin hyvinvointivaltion suojelemisen ja “sosiaalisen turismin” ehkäisemisen näkökulmasta, kun taas Suomessa ulkomaisen vuokratyövoiman kasvava käyttö nousee keskeisimmäksi debatin aiheeksi. Vertailuja muihin vanhoihin jäsenvaltioihin ja aiempiin EU-laajentumisiin, viittauksia unionin solidaarisuusperiaatteisiin ja siirtymäaikojen käyttönottamisen potentiaalisia vaikutuksia maiden kansainväliseen maineeseen käsitellään kattavasti molemmissa parlamenteissa.