Energiajuomat ovat kofeiinipitoisia virvoitusjuomia, joiden haitallisista vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvoinnille on tutkittua näyttöä. Jatkuvan käytön on todettu olevan yhteydessä muun muassa huonovointisuuteen, ahdistuneisuuteen ja päihteiden käyttöön sekä heikompaan koulumenestykseen. Kuitenkin kansainvälisesti jopa kaksi kolmesta kyselyihin vastanneista nuorista on käyttänyt energiajuomia. Valtaosa energiajuomien käyttäjistä on poikia, jolloin myös niiden käytöstä aiheutuvat terveyshaitat kasaantuvat pojille. Vaikka tärkein käyttöä motivoiva tekijä on edelleen maku, on nuorten energiajuomien käytön havaittu olevan vahvasti erilaisten sosiodemografisten ja ympäristöllisten tekijöiden määrittämää sosiaalista toimintaa.
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään energiajuomien käyttöön liittyviä sosiokulttuurisia tekijöitä analysoimalla Youtube-sivustolla julkaistuja energiajuoma-aiheisia videoita (n=353) vuosilta 2008–2016 laadullisen tutkimuksen näkökulmasta. Videot luokiteltiin s
isällön erittelyn menetelmällä videotyyppeihin, joista jatkoanalyysin kohteeksi valikoituivat nuorten poikien energiajuomien testausvideot. Niiden suosituimmista videoista (n=15) muodostettiin litteraatioon ja videokuvaan pohjautuvat tarinat narratiivis-diskursiivista syväanalyysiä varten, johon valikoitui kolme tarinaa. Syväanalyysin tarkoituksena oli tutkia tarinoiden kautta, millaisia merkityksiä energiajuomille videoissa rakentui sekä millaisia subjektipositioita videoissa esiintyville henkilöille muodostui.
Tyypillinen energiajuomavideo oli mieshenkilön tekemä testausvideo, jossa arvioitiin tuotteen ulkonäköä, hajua ja makua. Vastaavissa nuorten poikien tekemissä testausvideoissa energiajuomista puhuttiin pääasiassa päihdediskurssissa, jossa niitä myös arvioitiin suhteessa päihteisiin. Nuorten videoissa havaittiin lisäksi energiajuomien markkinoinnissa esiintyviä mielikuvia, kuten jännitys ja vaarantuntu, jotka loivat videoissa kuvaa kielletystä toiminnasta. Näitä kuvitteellisia kieltoja rikottiin asemoitumalla kapinallisen teinin ja kokeneen teinin subjektipositioihin. Videoissa havaittiin myös runsaasti erilaisia sosiaalisia merkityksiä siitä huolimatta, että niissä esiinnyttiin pääsääntöisesti yksin.
Havainnot nuorten energiajuomien testausvideoissa rakentuneista päihdemerkityksistä tukevat aiemmissa tutkimuksissa todettuja yhteyksiä nuorten energiajuomien ja päihteiden käytön välillä. Tulokset alleviivaavat tarvetta näiden havaintojen laaja-alaisempaan tutkimiseen nuorten terveyden edistämiseksi ja energiajuomia koskevan päätöksenteon tueksi.
...
Energy drinks are caffeinated beverages that are shown to have negative health effects on adolescent comprehensive well-being. Frequent use is associated with nausea, anxiety, use of alcohol and other drugs and lower academic performance. Internationally up to two thirds of adolescent survey participants use energy drinks and the majority of them are boys. Therefore, also the adverse effects cumulate to the boys. The main reason for use still seems to be the taste. However, it is shown that adolescents’ energy drink use is strongly characterized by social meanings and demographically and environmentally modulated.
The study aims to understand the socio-cultural factors of adolescent the energy drink use by analyzing energy drink videos of adolescents from Youtube through years 2008-2016. The methodological framework of the study is social constructionism. The study consists of two phases, and in the first phase the video material (n=353) was categorized using content analysis. Based o
n the results of this analysis, a smaller data set was formed and turned into three stories (n=15). Three of these were studied through in-depth discourse-narrative analysis.
The most common energy drink video type in all age groups was a test video made by male person. In-depth analysis about the videos that were made by adolescents shows that energy drinks were mainly described as drugs instead of energy drinks and thought to give intoxicating sense to the users. Energy drinks were also associated with illicit impression that arose for example from energy drink content marketing subjects such as excitement and extreme experiences. These discourses offered position in experienced teenager or in rebellious teenager. Despite that videos where often presented alone it appeared that energy drink videos turned out to contain plenty of different kind of social meanings.
The findings are consistent with earlier studies that have discovered the relationship between drugs and adolescent energy drink use. The results emerging from the study also highlight the need for future research on this relationship using broader study designs. This information could be used in policy making in order to prevent adolescents’ excessive energy drink use.
...
