Narodnost Neuvostoliiton musiikkipolitiikassa 1930-luvulla

Abstract

Artikkeli käsittelee yhden keskeisimmän sosialistista realismia määrittäneen alakäsitteen, narodnostin (suom. ”kansallisuus” tai ”kansanomaisuus, kansanomainen henki, kansallinen omaleimaisuus”), historiaa ja käyttöönottoa Neuvostoliiton musiikkipolitiikassa 1930-luvulla. Tutkimuksellisena lähestymistapana sovelletaan käsitehistorian ja diskurssintutkimuksen periaatteita kiinnittäen huomiota erityisesti poliittisesti merkityksellisten käsitteiden historiallisuuteen. Narodnost oli käsite, jonka avulla perusteltiin taidemusiikin kaanonin ja erityisesti romantiikan aikakauden musiikin sopivuus sosialistiseen yhteiskuntaan. Käsitteen avulla vallankumouksellisuuden ja edistyksellisyyden diskursseihin liitettiin Stalinin aikana esiin nostetut uudet, traditionaaliset näkemykset, kuten Venäjän suurvaltahistoria ja venäläinen korkeakulttuuri. Narodnost otettiin käyttöön musiikkikeskusteluissa erityisesti 1930-luvun jälkipuoliskolla, mikä osuu niin ajallisesti kuin temaattisesti yksiin musiikin nk. ensimmäisen antiformalistisen kampanjan kanssa vuonna 1936. Tämän vuoksi artikkelissa käsitellään tarkemmin vuoden 1936 ja sen jälkeen seuranneita muutoksia musiikkikeskustelussa. Erityisesti huomiota kiinnitetään siihen, kuinka narodnost liitettiin antiformalistisen kampanjan keskellä olleeseen säveltäjään, Dmitri Šostakovitšiin. Tapausesimerkkinä toimii hänen viides sinfoniansa.