Polven nivelrikkopotilaan ohjaus: Kokemuksia ruokavalio-, painonhallinta- ja painonpudotusohjauksen toteutumisesta

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ruokavalio-, painonhallinta ja painonpudotusohjauk-sen toteutumista polven nivelrikkopotilailla sekä heidän kokemuksiaan ohjauksen potilasläh-töisyydestä.

Tutkimusaineisto muodostui Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksissa diagnoosin saaneista polven nivelrikkopotilaista (N=163). Aineisto oli kerätty puhelinhaastattelulla syk-syllä 2013. Haastateltujen keski-ikä oli 68 vuotta. Suurin osa heistä (71%) oli 65-vuotiaita tai sitä vanhempia, eläkeläisiä (80%) ja naisia (67%). Valtaosa haastateltavista oli joko ylipainoi-sia (48,7%) tai lihavia (27%). Tutkimusaineistoa analysoitiin käyttämällä IBM SPSS Statistics 20 –ohjelmaa. Muuttujien ja summamuuttujan yhteyksiä analysoitiin tässä tutki-muksessa käyttäen ei -parametrisia menetelmiä. Kaksiluokkaisten taustamuuttujien kohdalla käytettiin Mann-Whitney U –testiä (U) ja muiden muuttujien kohdalla Kruskal- Wallisin -testiä (χ2). Kategoristen muuttujien vertailussa käytettiin Pearsonin khiin neliö –testiä (χ2).

Polven nivelrikkopotilaat kokivat potilaslähtöisyyden potilasohjauksessa vain tyydyttävänä. Heikoimpana koettiin omaisen mahdollisuus osallistua hoitoon sekä palautteen antamisen mahdollisuus ohjausta antaneelle. Kokemusten mukaan ohjauksessa huomioitiin paremmin potilaan henkilökohtaisia ohjaustapeita ja toiveita, voimavaroja sekä ohjauksen sisällön sovel-taminen potilaan elämäntilanteeseen. Miesten kokemus ohjauksen potilaslähtöisyydestä oli naisia parempaa. Ne jotka ilmoittivat saaneensa ruokavalio-, painonhallinta- ja painonpudo-tusohjausta, muuten kuin kirjallisesti, kokivat saaneensa paremmin tietoa liittyen nivelrikkoon sairautena. Ruokavalio-, painonhallinta- ja painonpudotusohjauksen suhteen tavoitteiden aset-taminen ohjauskäynnillä ja ryhmässä saatu ohjaus näytti heikentävän potilaiden kokemusta potilaslähtöisyydestä. Viidesosa (20%) haastateltavista ilmoitti saaneensa ohjausta ruokavali-oon, painonhallintaan tai painonpudottamiseen. Ylipainoisista suurin osa (84%) ja lihavista yli puolet (54%) jäivät ilman ohjausta. Alle 65 –vuoden ikä ja työssäkäynti lisäsi ohjauksen saamisen todennäköisyyttä. Haastateltavat, jotka ilmoittivat saaneensa ohjausta, myös pyrki-vät aktiivisemmin hallitsemaan painoaan.

Tutkimustulosten perustella ruokavalio-, painonhallinta- ja painonpudottamisen ohjausta tulisi tehostaa terveydenhuollossa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää polven nivelrikkopotilai-den ohjauksen kehittämisessä.