Progressiivisen kotiharjoitteluohjelman ja kertaluontoisen ohjauksen vaikuttavuus kävelyn parametreihin polven tekonivelleikatuilla : satunnaistettu tutkimus
Päivämäärä
2014Pääsyrajoitukset
Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eroavaisuutta kävelynopeudessa ja askelsyklin eri parametreissa
kertaluonteisen postoperatiivisen fysioterapiaohjauksen ja progressiivisen 12 kk kotiharjoitteluohjelman
suorittaneiden välillä. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kävelynopeuden ja askeltiheyden muutosta
varhaisessa postoperatiivisessa vaiheessa. Tavoitteena oli myös selvittää polven lihasvoimien ja rasituksen
aikaisen kivun muutosten yhteyttä askelsyklin parametrien muutoksiin.
Aineisto kerättiin Keski-Suomen keskussairaalassa vuosien 2008 – 2010 aikana. Tutkimuksen kohdejoukkona
olivat primaarin polven tekonivelleikkauksen läpikäyvät henkilöt. Tutkimusjoukko muodostui 84 naisesta ja 54
miehestä (N=138), joiden keski-ikä oli 69,3 vuotta. Kävelyanalyysi suoritettiin Gaitrite kävelyanalyysilaitteella
ennen leikkausta ja 2 kk sekä 14 kuukautta leikkauksen jälkeen. Mittaus suoritettiin itsemääritetyistä normaalista
ja nopeasta kävelyvauhdista. Polven ojentaja- ja koukistajalihasten lihasvoima mitattiin dynamometrillä
samoissa ajankohdissa. Kaikki tutkimukseen osallistuvat saivat kertaluontoisen fysioterapeutin ohjauksen
sairaalassa oloaikana heti leikkauksen jälkeen. Kaksi kuukautta leikkauksen jälkeen tutkimusjoukko
satunnaistettiin harjoittelu (N=53)- ja kontrolliryhmiin (N=55). Harjoitteluryhmän kotiharjoitukset sisälsivät
alussa päivittäisiä isometrisiä lihasvoimaharjoitteita ja toiminnallisia harjoitteita, joissa vastuksena toimi oman
kehon paino, askelluslauta tai käsipainot. Yhden ja neljän kuukauden kohdalla harjoitukset muuttuivat
suurempia nivelkulmia sisältäviksi ja harjoitukset sisälsivät myös venyttelyjä. Harjoittelufrekvenssi oli kolme
kertaa viikossa.
Koko tutkimusjoukkoa tarkasteltaessa kävelynopeus ja askeltiheys eivät muuttuneet tilastollisesti merkitsevästi
varhaisessa postoperatiivisessa vaiheessa. Intervention aikana kävelynopeus (p= 0.006) ja askeltiheys (p= 0.003)
lisääntyivät harjoitteluryhmällä tilastollisesti merkitsevästi kontrolliryhmää enemmän nopeassa kävelyssä.
Intervention aikana molempien ryhmien askelsyklin parametrit paranivat tuki-ja heilahdusvaiheen sekä yhden
jalan tukivaiheen kestoissa. Askelsyklin tukivaihe nopeassa kävelyssä oli koeryhmällä tilastollisesti
merkitsevästi lyhyempi kuin kontrolliryhmällä (p= 0.039). Korrelaatiot kävelynopeuden ja polven ojennus- (r= -
.31, p= 0.002) ja koukistusvoimien (r=.28, p= 0.004) sekä kävelynopeuden ja rasituksen aikaisen kivun
muutosten välillä (r= -.27, p= 0.005) olivat heikkoja nopeassa kävelyssä intervention aikana.
Varhaisessa postoperatiivisessa vaiheessa kävelynopeudessa ja askeltiheydessä ei tutkittavilla tapahtunut
tilastollisesti merkitsevää muutosta. Intervention aikana tilastollisesti merkitsevä muutos ilmeni nopeassa
kävelyssä ja sen askeltiheydessä sekä tukivaiheen kestossa harjoitteluryhmän hyväksi. Muihin askelsyklin
vaiheisiin vuoden kestänyt harjoitteluinterventio ei tuonut lisähyötyä suhteessa tavanomaiseen ohjaukseen.
...
The aim of this study was to examine the effect of a progressive home exercise program and single time
physiotherapist’s guidance session to gait parameters among individuals operated with total knee replacement.
Another purpose was to examine the changes in gait velocity and cadence in early postoperative phase. In
addition, we analysed whether the changes in knee extension and flexion strength and knee pain while loading
during the intervention have an influence to changes in maximal gait velocity.
The study was implemented from January 2008 to February 2010. The subjects were recruited from patients
selected for total knee arthroplasty (TKA) in Central Finland Health Care District. The study group consisted of
volunteer patients of 84 women and 54 men, the mean age of study group was 69,3 years. Lower limb functional
evaluation during gait was performed using the Gaitrite electronic walkway system before knee arthoplasty and
two moths and 14 months after the operation. The data was collected from self-selected normal and maximal
walking velocities. Knee extension and flexion strength was measured by dynamometer at same points of time.
All participants got single time guidance of physiotherapist during the time spent in hospital. After two months
postoperatively the whole group was devided into exercise (N=53) and control (N=55) groups. Exercises of
intervention group included daily isometric muscle strength exercisen and functional training with resistance of
own body, stepping bench or dumbbells. At the point of one and four months exercises were changed to be
performed at bigger range of motion and included also stretching.
Walking velocity and cadence concerning normal and maximal gait speed did not change from preoperative to
six weeks postoperatively. During 12-months intervention, walking velocity (p= 0.006) and cadence (p= 0.003)
increased statistically significantly more among exercise group compared to control group during maximal
walking speed. Otherwise, all other gait parameters improved among both study groups. The only statistically
significant difference between the groups was seen in stance time variable in favour to exercise group during
maximal walking speed (p= 0.039). Correlations between changes in walking velocity and knee extension (r= -
.31, p= 0.002) and flexion strength (r= .28, p= 0.004) and pain during loading (r= -.27, p= 0.005) were weak
during maximal gait velocity.
Gait velocity and cadence didn’t show statistically significant changes in early postoperative phase. Intervention
relieved statistically significant changes in maximal gait velocity, cadence and stance among exercise group. 12
months exercise intervention didn’t show other additional advantages of gait cycle in relation to usual care.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29545]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Kuntoutuspelien fyysinen kuormittavuus polven ojennus- ja koukistusliikkeissä tekonivelleikkauksen jälkeen
Löppönen, Antti (2019)Tämä tutkimus on osa BEE-tutkimushanketta, jossa selvitetään pelillistetyn kotiharjoittelun vaikuttavuutta polven tekonivelleikkauksen jälkeen. Tämän kuormittavuustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eroaako ... -
Progressiivisen vastusvesiharjoittelun vaikutus itse raportoituun instabiliteettiin lievässä polven nivelrikossa
Sivonen, Emilia (2016)Emilia Sivonen (2016). Progressiivisen vastusvesiharjoittelun vaikutus itse raportoituun instabiliteettiin lievässä polven nivelrikossa. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, fysioterapian pro gradu -tutkielma, ... -
Polvituen ja biomekaanisen jalkineen vaikutus kipuun ja kävelyyn polven nivelrikkoa sairastavilla
Korkkinen, Sanna (2021)Polven nivelrikko on yleinen kipua ja toimintakyvyn haittaa aiheuttava nivelsairaus. Sen perimmäistä syytä ei tiedetä, eikä parantavaa hoitoa tunneta. Sairauden riski kasvaa iän myötä. Polven nivelrikon aiheuttama kipu ja ... -
Mobiilisovelluksen käytettävyys kotiharjoittelun ohjauksessa lievää polven nivelrikkoa sairastavilla postmenopausaalisilla naisilla
Ahde, Kirsi (2015)TIIVISTELMÄ Kirsi Ahde (2015). Mobiilisovelluksen käytettävyys kotiharjoittelun ohjauksessa lievää polven nivelrikkoa sairastavilla postmenopausaalisilla naisilla. Terveystieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto, (fysioterapia) ... -
Fysioterapian vaikuttavuus ja merkityksellisyys aivoverenkiertohäiriötä ja multippeliskleroosia sairastaville kuntoutujille : järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset kävelyn ja tasapainon meta-analyyseista ja fysioterapian koetun merkityksellisyyden metasynteeseistä
Sjögren, Tuulikki; Rintala, Aki; Paltamaa, Jaana; Korpi, Hilkka (Kela, 2022)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää fysioterapian vaikuttavuutta ja merkityksellisyyttä aivoverenkiertohäiriötä (AVH) ja multippeliskleroosia (MS) sairastavilla kuntoutujilla keskittyen erityisesti ICF:n suoritukset ja ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.