Eurooppalaisten maahanmuuttoasenteet : taustatekijöiden tarkastelua monikansallisella aineistolla

Abstract

Euroopassa on viime vuosien aikana keskusteltu runsaasti maahanmuutosta. Euroopan Unionin yhdentymiskehityksen myötä alueen kansalaisten oikeus sisäiseen liikkumiseen on kasvanut, minkä lisäksi Eurooppaan kohdistuu sen ulkopuolelta saapuvaa maahanmuuttoa. Ajoittain kiivaana käyvän keskustelun myötä herää myös kiinnostus siihen, miten maahanmuuttoasenteet rakentuvat.

Maahanmuuttoasenteiden selittämiseksi on muodostettu useita erilaisia teorioita, jotka voivat liittyä esimerkiksi sosiaalipsykologiaan, työmarkkinoiden rakentamiseen tai ideologioihin. Useimmat teoriat ovat myös saaneet empiiristä vahvistusta. Vähemmän on tutkittu yhteiskunnallisen luottamuksen sekä arvomaailman yhteyttä maahanmuuttoasenteisiin. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää maahanmuuttoasenteiden taustalla olevia tekijöitä ja kiinnittää erityistä huomiota luottamus- ja arvomittareihin.

Tutkielma on luonteeltaan kvantitatiivinen, jonka aineistona käytettiin European Social Survey -kyselytutkimuksen vuoden 2014 aineistoa. Aineistosta valittiin käyttöön erityisesti monitasomallitusta varten rakennettu versio, joka sisälsi myös maatason muuttujia. Tutkielman pääasiallisena menetelmänä käytettiin hierarkkista lineaarista regressioanalyysiä. Monitasomallitus mahdollistaa erilaisten ryhmien huomioimisen analyysin teossa. Koska käytettävässä aineistossa on useita maita, voidaan maiden vaikutus ottaa huomioon menetelmää käytettäessä.

Aineistossa käytetyt teoriaan liitettävät muuttujat selittivät lähes poikkeuksetta asenteita eri aineiston maissa kohtuullisen hyvin. Useiden selittäjien, kuten tulojen, koulutuksen, iän ja turvallisuuden tunteen havaittiin olevan yhteydessä maahanmuuttoasenteeseen. Saatujen tulosten perusteella maahanmuuttoasenteet yhdistyivät myös vahvasti luottamukseen liittyviin tekijöihin sekä vastaajien arvomaailmaan. Luottamuksen ja arvojen merkitys on usein tutkimuksissa jätetty vähälle huomiolle, mutta tulosten perusteella näihin tekijöihin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Johtopäätöksiä kausaalisuudesta ei kuitenkaan voi tehdä, ja asian tutkiminen vaatisikin ilmiön tarkempaa tutkimista ja teoreettisten selitysmallien rakentamista.