Liikuntaintervention yhteys fyysisen aktiivisuuden lisääntymiseen ikääntyneillä

Abstract

Anttilainen, H (2018). Association between physical activity intervention and increase in physical activity in older adults. University of Jyväskylä, Faculty of Sports and Health Sciences, sports and exercise medicine Master’s thesis, 33 pp., 3 appendices. Physical activity has several health benefits for older people. Despite this, the amount of physical activity decreases among older people. One can try to increase the amount of physical activity with physical activity intervention. It is still controversial which intervention types are the best to promote physical activity and how older people engage themselves in physical activity in long term. The purpose of this study was to investigate if the physical activity intervention of the PASSWORD study increases the amount of physical activity with older people. The additional purpose was also to investigate if gender, age, monthly income, subjective state of health or dizziness or feeling of loss of balance has an effect to the change in physical activity. The data was part of randomized controlled PASSWORD study. The purpose of this study is to investigate the effects of physical activity and cognitive training to walking speed and falls among physically in active older people. The data was collected from baseline questionnaires and the amount of physical activity was collected with UKK RM42 accelerometer in baseline and six-month measurement point. The data was analyzed with IBM SPSS Statistics 24 program. Independent samples t-test, paired samples t-test and repeated measures ANOVA were used to analyze the results. The amount of light physical activity increased 137 minutes and moderate physical activity 39 minutes per week. Sedentary time decreased 227 minutes per week. The difference in physical activity and sedentary time were statistically significant. Gender, age, monthly income, subjective state of health or dizziness or feeling of loss of balance did not show an association with the change in physical activity. At baseline, the participants were physically active in the light level approximately 26,4 hours per week and in the moderate level 226 minutes per week. The amount of sedentary time was 70,3 hours per week. The amount of vigorous physical activity was minimal and unequally distributed so it was not further analyzed.

According to the results, a six-month physical activity intervention combining group exercises and home exercises increases the amount of light and moderate physical activity and decreases sedentary time. This research was made with half of the participants of the PASSWORD-study while the intervention was in half way, so it would be beneficial to investigate study the subject further with larger data and longer intervention time.

Keywords: physical activity, older adults, physical activity intervention, accelerometer

Anttilainen, H (2018). Liikuntaintervention yhteys fyysisen aktiivisuuden lisääntymiseen ikääntyneillä. Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, liikuntalääketieteen pro gradu-tutkielma, 33 s., 3 liitettä.

Fyysisellä aktiivisuudella on useita terveyshyötyjä ikääntyneelle. Fyysinen aktiivisuus kuitenkin vähenee iän myötä erilaisista syistä johtuen. Liikuntaintervention avulla voidaan pyrkiä lisäämään ikääntyneen fyysistä aktiivisuutta. Epäselvää vielä on, miten ikääntyneet saataisiin parhaiten sitoutumaan fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, onko PASSWORD-tutkimuksen liikuntainterventiolla saatu lisättyä tutkittavien fyysistä aktiivisuutta objektiivisesti kiihtyvyysmittarilla mitattuna. Tarkoituksena oli myös selvittää, vaikuttavatko sukupuoli, ikä, talouden kuukausinettotulot, nykyinen koettu terveydentila tai huimauksen tai tasapainon menettämisen tunne fyysisen aktiivisuuden muutokseen.

Aineisto on osa satunnaistetun kontrolloidun PASSWORD-tutkimuksen aineistoa. PASSWORD tutkii fyysisen ja kognitiivisen harjoittelun vaikutuksia kävelynopeuteen ja kaatumisiin iäkkäillä vähän liikkuvilla henkilöillä. Aineisto kerättiin alkumittauksissa käytetyistä kyselylomakkeista ja fyysisen aktiivisuuden määrä kerättiin alku- ja välimittauspisteissä UKK RM42 kiihtyvyysmittareilla. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmalla. Analysoinnissa käytettiin riippumattomien otosten t-testiä, parittaisten otosten t-testiä sekä toistomittausten varianssianalyysiä.

Fyysisen aktiivisuuden määrä lisääntyi kevyellä tasolla keskimääräisesti 137 minuuttia viikossa ja kohtalainen fyysinen aktiivisuus 39 minuuttia viikossa. Paikallaan olo vähentyi keskimääräisesti 227 minuuttia viikossa. Nämä muutokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Iällä, sukupuolella, talouden kuukausinettotuloilla, koetulla terveydentilalla ja huimauksen tai tasapainon menettämisen tunteella ei ollut merkitsevää yhteyttä fyysisen aktiivisuuden muutokseen. Alkumittauksen ajankohtana tutkittavat liikkuivat kevyellä tasolla keskimääräisesti 26,4 tuntia viikossa ja kohtalaisella tasolla 226 minuuttia viikossa. Paikallaan oloa kertyi keskimääräisesti 70,3 tuntia viikossa. Raskasta fyysistä aktiivisuutta kertyi alku- ja välimittausten ajankohtina niin vähän ja niin harvalle tutkittavalle, että muuttujaa ei huomioitu analyysissä.

Tulosten mukaan ryhmäliikuntaa ja omatoimista liikuntaharjoittelua sisältävä kuuden kuukauden mittainen liikuntainterventio lisää ikääntyneiden kevyttä ja kohtalaisesti rasittavaa fyysistä aktiivisuutta ja vähentää paikallaan oloa. Tutkielma on toteutettu PASSWORD-tutkimuksen puolikkaalla aineistolla intervention ollessa vielä puolessa välissä, jonka vuoksi asiaa olisi hyvä tutkia suuremmalla aineistolla ja pidemmällä interventiolla.

Avainsanat: fyysinen aktiivisuus, ikääntyneet, liikuntainterventio, kiihtyvyysmittari