Psykologiset tarpeet ja tavoiteorientaatiot sisäistä motivaatiota ja kiinnittymistä selittävinä tekijöinä pelipedagogiikassa

Abstract

Game-based pedagogy refers to using games or game like elements as a part of education. Empirical studies of game-based pedagogy have mostly shown positive effects on student motivation. Studies have however failed to include theories of motivation research and for that reason there is a void in the research field. This thesis studied the effects of game-based pedagogy using self-determination theory and goal orientation theory as a background for intrinsic motivation and engagement. Also possible differences between genders and different age groups were studied using descriptive statistical methods. Research data used in this thesis was gathered from primary and lower secondary school students (N = 210) in Helsinki in 2014 with a Likert scale questionnaire. Statistical analysis consisted of descriptive statistics and structural equation models. Relationships between psychological needs, goal orientation, intrinsic motivation and engagement were researched with structural equation models. Descriptive statistics showed high correlations between psychological needs and intrinsic motivation. Boys perceived more competence and autonomy during game-based teaching than girls. Older students didn’t enjoy game-based pedagogy as much as the younger students, and also perceived amotivation increased amongst older students as theory predicted. Structural equation modeling implied that competence is the most important psychological mediator predicting intrinsic motivation but also autonomy and relatedness were needed for engagement. Goal orientations had weak relations to intrin- iii sic motivation but had strong underlying relations with psychological needs. In general students perceived game-based pedagogy enjoyable, valuable and useful. Game-based pedagogy should provide useful pedagogical tools for motivating and engaging students.

Pelipedagogiikalla tarkoitetaan yleisesti pelejä ja pelien elementtejä hyödyntä- vää opetusta. Viimeaikaiset tutkimukset pelipedagogiikan käytöstä opetuksessa ovat antaneet enimmäkseen positiivisia tuloksia, mutta motivaatioon vaikuttavien taustatekijöiden ja teorioiden tarkastelu on jäänyt varsin vähäiseksi. Tässä pro gradu -tutkielmassa oppilaiden sisäistä motivaatiota ja kiinnittymistä tutkittiin käyttäen itsemääräämis- ja tavoiteorientaatioteorioita pelipedagogisessa kontekstissa. Myös oppilaiden sukupuolen ja iän mahdollisia vaikutuksia motivaatioon ja kiinnittymiseen tarkasteltiin. Tutkielmassa käytettiin helsinkiläisissä ala- ja yläkouluissa vuonna 2014 kerättyä Likert-asteikollista kyselyaineistoa (N = 210). Aineistolle tehtiin muuttujien välistä kuvailevaa analyysiä ja lisäksi muuttujien välisiä suhteita tarkasteltiin rakenneyhtälömallien avulla. Rakenneyhtälömalleilla pyrittiin tutkimaan psykologisten tarpeiden, tavoiteorientaatioiden, motivaation ja kiinnittymisen suhdetta. Tutkielman kuvailevassa analyysissä todettiin psykologisista tarpeista kyvykkyyden ja autonomian olevan tärkeässä roolissa pelipedagogiikassa. Vanhemmat oppilaat eivät kokeneet pelipedagogiikkaa niin mielenkiintoiseksi ja nautinnolliseksi kuin nuoremmat oppilaat ja myös koettu amotivaatio oli korkeampaa vanhempien oppilaiden keskuudessa. Pojat kokivat tilastollisesti merkitsevästi tyttöjä enemmän kyvykkyyttä ja autonomiaa pelipedago- ii gisessa kontekstissa. Myös rakenneyhtälömallit tukivat oletusta psykologisten tarpeiden tärkeästä roolista sisäisen motivaation muodostumisessa. Koettu kyvykkyys oli tärkein tekijä sisäisen motivaation muodostumisessa, mikä tukee itsemääräämisteoriaa. Kiinnittymisen kokemus vaati kaikkien psykologisten tarpeiden tyydyttymistä. Tavoiteorientaatioteorian osa-alueiden osalta suoria selkeitä vaikutuksia sisäiseen motivaation ei löytynyt, mutta varsinkin oppimisorientaatio korreloi voimakkaasti psykologisten tarpeiden kanssa. Yleisesti oppilaat kokivat pelipedagogiikan mielekkäänä, arvokkaana ja hyödyllisenä. Erilaisten innovatiivisten pedagogisten menetelmien kokeileminen on mielestäni aina suositeltavaa ja pelipedagogiikka tarjoaa paljon motivoivia työvälineitä kiihtyvällä tahdilla.