dc.contributor.author | Haapasaari, Juuli | |
dc.date.accessioned | 2018-05-14T08:20:01Z | |
dc.date.available | 2018-05-14T08:20:01Z | |
dc.date.issued | 2018 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57955 | |
dc.description.abstract | Virtuaalitodellisuutta on ehdotettu apuvälineeksi erilaisten ahdistushäiriöiden hoitoon. Määräkohtainen pelko on ahdistushäiriö, jossa pelko kohdistuu tiettyyn kohteeseen tai tilanteeseen, ja josta moni kärsii joskus elämänsä aikana. Tyypillisesti määräkohtaista pelkoa on hoidettu altistushoidolla. Virtuaalitodellisuus voi kuitenkin tarjota vaihtoehdon perinteiselle hoidolle. Virtuaalitodellisuudella toteutettu altistushoito käyttää virtuaalitodellisuusteknologiaa tuottaakseen virtuaalisia ympäristöjä, joissa potilas voidaan altistaa pelon aiheuttamalle kohteelle tai tilanteelle. Tämän lisäksi virtuaalitodellisuus pystyy tuottamaan voimakkaan tunteen virtuaalimaailmaan kuulumisesta, jota kutsutaan immersioksi, ja joka on tärkeää altistushoidossa. Tämä kirjallisuuskatsauksena tehty kandidaatintutkielma pyrkii löytämään virtuaalitodellisuuden hoitovasteen määräkohtaisten pelkojen hoidossa ja osoittamaan teknologian hyödyt sekä rajoitteet hoidolle. Kirjallisuuteen perustuen, virtuaalitodellisuusteknologian käyttö tuottaa positiivisen hoitotuloksen ja johtaa positiiviseen hoitovasteeseen. Virtuaalitodellisuuslasien käyttö hoidossa on tärkeää, sillä ne mahdollistavat immersion syntymisen. Immersiota voidaan lisätä stimuloimalla käyttäjän eri aisteja. Virtuaalitodellisuus mahdollistaa edullisen hoitomuodon, jota on helppo hallinnoida ja muokata vastaamaan potilaan yksilöllisiä tarpeita. Tästä huolimatta virtuaalitodellisuus saattaa aiheuttaa ei-toivottuja fyysisiä ja psykologisia oireita. Lisäksi virtuaalitodellisuuden käyttöön liittyy eettisiä sekä turvallisuuskysymyksiä. | fi |
dc.description.abstract | Virtual reality has been suggested as a tool for treating different anxiety disorders. Specific phobia, the fear of a distinct object or situation, is a common disorder affecting many people at some point of their life. Traditionally, specific phobia is treated with exposure-based treatment. Virtual reality may present an alternative for the treatment. Virtual reality exposure therapy uses virtual reality technology to provide the necessary exposure for the phobic patient in a virtual environment. Virtual reality can provide a strong sense of immersion, the sense of being part of the virtual world, which is important for the exposure treatment. This thesis, implemented as a literature review, aims to find the treatment response to virtual reality technology in specific phobia treatment and to point out its benefits and limitations to the treatment. Based on the literature, the use of virtual reality technology yields for a positive treatment outcome and results in a positive treatment response. A head-mounted display is an important technology used in the treatment as it supplies a medium for the sense of immersion. Immersion can be further enhanced by stimulating the different senses of the user. Virtual reality provides a cost-efficient treatment approach that is easy to administer and modify to the needs of the patient. However, undesirable physical and psychological symptoms may arise with the use of virtual reality. Furthermore, ethical and safety concerns exist. | en |
dc.format.extent | 34 | |
dc.language.iso | eng | |
dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.subject.other | virtual reality | |
dc.subject.other | immersion | |
dc.subject.other | specific phobia | |
dc.subject.other | virtual reality exposure therapy | |
dc.subject.other | treatment response | |
dc.title | Virtual reality in specific phobia treatment | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201805142555 | |
dc.type.ontasot | Kandidaatintutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Informaatioteknologian tiedekunta | fi |
dc.contributor.laitos | Informaatioteknologia | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Tietojärjestelmätiede | |
dc.date.updated | 2018-05-14T08:20:01Z | |
dc.rights.accesslevel | restrictedAccess | fi |
dc.rights.accessrights | Aineistoon pääsyä on rajoitettu tekijänoikeussyistä. Aineisto on luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyöasemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat. | fi |
dc.rights.accessrights | This material has a restricted access due to copyright reasons. It can be read at the workstation at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials: https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities. | en |