Show simple item record

dc.contributor.advisorPellinen, Jukka
dc.contributor.authorAhlgren, Niina
dc.date.accessioned2018-05-13T16:32:24Z
dc.date.available2018-05-13T16:32:24Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1870241
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57948
dc.description.abstractSatavuotiaan hyvinvointivaltiomme perustana voidaan pitää kansalaisten hyvinvointia ja kaikille saatavilla olevia laadukkaita peruspalveluita. Suomalaiset kunnat ja niiden tehtävät ovat muutoksen alla, ja kuntien hyvinvointijohtamisen työvälineeksi on otettu käyttöön hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on lakisääteinen, kuntalaisten hy-vinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä raportoiva dokumentti, jota voidaan käyt-tää niin suunnittelun kuin arvioinninkin apuvälineenä. Ensimmäiset laajat hyvinvointi-kertomukset on laadittu vuosille 2013–2016. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä laajojen hyvinvointikertomusten raportoinnista ja toteutustavoista. Lisäksi halutaan tietää, kuinka kunnan tilivelvollisuus on otettu kertomuksissa huomioon. Tutkimuksella etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) Kuinka laadukkaita raportteja hyvinvointikertomukset ovat? 2) Miten tilivelvollisuus kuntalaisia kohtaan ilmenee hyvinvointikertomuksista? 3) Minkälaisia eroja hyvinvointikertomuksissa on eri kuntien välillä? Tutkimus on laadullinen ja aineisto, kahdentoista kunnan ensimmäiset laajat hyvinvointikertomukset, analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Hyvinvointikertomuksia tutkittiin yhteiskuntavastuuraportoinnin ja tilivelvollisuuden näkökulmista. Empirian perusteella voidaan havaita, että hyvinvointikertomus ja sen laatimisen raken-teet hakevat vielä hieman muotoaan. Jokaisesta tutkittavasta kunnasta löytyi hyvinvoin-tikertomus ja hyvinvointia oli tarkasteltu väestöryhmittäin. Joissakin kertomuksissa strategiasta ja kertomuksen liittämisestä kuntasuunnitteluun kerrottiin paljonkin, toisissa tästä ei ollut hädin tuskin mainintaa, samoin kuin hyvinvointikertomuksesta vastuussa olevista tahoista. Hyvinvointikertomukset olivat tasapainoisia, "hyvinvointipesua" ei ollut havaittavissa. Valitut indikaattorit ja indikaattorien listaus muodostivat loppujen lopuksi kuvaa pahoinvoinnista, hyvinvoinnin sijaan. Tilivelvollisuuden ongelmina voidaan pitää hyvinvointikertomusten saatavuutta, nimeämistä ja muuttuvuutta. Listamainen ulkomuoto ja huonot sanavalinnat vähensivät joidenkin kertomusten asiakasystävällisyyttä. Kuutoskaupunkien hyvinvointikertomusten havaittiin olevan mm. tilastomaisempia kuin muiden tarkasteltujen kuntien.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (63 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherHyvinvointikertomus
dc.subject.otherkunta
dc.subject.otheryhteiskuntavastuuraportointi
dc.subject.othertilivelvollisuus
dc.titleKunnat hyvinvointikertomusten raportoijina
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201805132548
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineLaskentatoimifi
dc.contributor.oppiaineAccountingen
dc.date.updated2018-05-13T16:32:24Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi20421
dc.subject.ysohyvinvointikertomukset
dc.subject.ysohyvinvointi
dc.subject.ysokunnat
dc.subject.ysoyhteiskuntavastuu
dc.subject.ysoraportointi
dc.subject.ysotilivelvollisuus
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record