Esteettömyystiedon tuottaminen lähiliikuntapaikoista pääkaupunkiseudun liikuntatoimissa : case: Espoon kaupunki

Abstract

Laamanen, J. 2018. Esteettömyystiedon tuottaminen lähiliikuntapaikoista pääkaupunkiseudun liikuntatoimissa – Case: Espoon kaupunki. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma, 107 s. Tässä tutkimuksessa mallinnetaan sitä, miten pääkaupunkiseudun kaupunkien liikuntatoimet hyödyntävät Lipas-liikuntapaikkatietojärjestelmää, selainpohjaista pääkaupunkiseudun palvelukarttaa ja sen toimipisterekisteriä tuottaessaan esteettömyystietoa ylläpitämistään lähiliikuntapaikoista. Tutkimuksessa tehdään katsaus Suomen liikuntahallinnollisiin ja -poliittisiin rakenteisiin sekä tavoitteisiin, ulkoliikuntapaikkojen esteettömyyskartoituksiin ja -vaatimuksiin sekä tarkastellaan GIS-työkalujen mahdollisuuksia kuntien liikuntatoimien päätöksenteon tukielementteinä. Tutkimusosiossa mallinnetaan järjestelmäkohtaisesti lähiliikuntapaikan päivitystyötä Lipas-liikuntapaikkatietojärjestelmään sekä palvelukartan ja toimipisterekisterin tieto-ominaisuuksia havainnollistamalla. Tutkimuksen yhteistyökumppaneina ovat kaikki pääkaupunkiseudun kaupunkien liikuntatoimet, jotka saavat tarkan kuvauksen siitä, miten edellä mainitut tietojärjestelmät ovat synkronoituja toimimaan keskenään ja miten päästään lähiliikuntapaikan esteettömyyskartoitusvaiheeseen. Tutkimusaineistona käytetään olemassa olevaa tietokantaa pääkaupunkiseudulla Lipas-liikuntapaikkatietojärjestelmässä, palvelukartalla ja toimipisterekisterissä. Tutkimuksessa mallinnetaan ja tarkastellaan järjestelmien välistä toimivuutta geovisuaalisesti eli karttapohjaisilla informaatiovisualisoinneilla. Teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään liikuntapoliittista inkluusiota, kehityskumppanuutta ja elinpiiriliikkumista. Nämä luovat sekä vahvan teoreettisen viitekehyksen tutkimukselle että perustelevat tutkimuksen liikunnan yhteiskuntatieteellistä merkitystä ja ajankohtaisuutta. Pääkaupunkiseudun kaupunkien liikuntatoimet tarvitsevat huomattavan paljon enemmän yhteistyötä ja ymmärrystä Lipas-liikuntapaikkatietojärjestelmän, palvelukartan ja toimipisterekisterin ylläpidosta, päivittämisestä ja kehittämisestä sekä hyödyntämisestä osana päätöksenteon tukielementtejä. Pirstaloituneista käytänteistä on siirryttävä kohti kokonaisvaltaisempaa tietojärjestelmien hallintaa. Tutkimustuloksena suositellaan näiden tietojärjestelmien hallinnoimiseksi nykyistä tehokkaampaa tehtävien- ja vastuunjakoa lisäämällä ne työntekijöiden toimenkuviin, yhteistoiminnallista työntekijän palkkaamista tai tietojärjestelmien kokonaisuudenhallintaa ostopalveluna. Palvelukartasta, sen ominaisuuksista ja tietosisällöistä tulee viestiä jatkossa kohderyhmälähtöisemmin sekä monikanavaisesti valjastamalla palvelukartan tietosisältöjen tuottajat mukaan kohderyhmälähtöiseen viestintään. Palvelukartan toimijoiden ympärille tulee muodostaa klusteriverkosto, jonka toiminnan prosessidokumentointi antaa vankan perustan pääkaupunkiseudun kaupunkien liikuntatoimien liikunnan paikkatiedon hallinnan ja lähiliikuntapaikkojen esteettömyystiedon tuottamismallin laajentamiseen muihin Suomen suurimpiin kaupunkeihin.

Laamanen, J. 2018. Production of accessibility information of neighbourhood sport facilities in the sport bureaus of Finland’s metropolitan area – Case: city of Espoo. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, pp. 107. This study models how the sport bureaus of Finland’s metropolitan area (cities of Helsinki, Espoo, Vantaa and Kauniainen) exploit Lipas -sport facility database, browser based service map of Finland’s metropolitan area (called palvelukartta) and its database (called toimipisterekisteri) to produce accessibility information of neighbourhood sport facilities. The study includes both a review of Finland’s public sport administrational structures and aims as well as a review of possibilities using the GIS-softwares as supporting tools in decision making at the sport bureaus of Finland’s metropolitan area. The study models and visualises how a neighbourhood sport facility is added on Lipas-database and how the neighbourhood sport facility will show and how it can be modified on palvelukartta and toimipisterekisteri. All the sport bureaus of Finland’s metropolitan area are partners of this study. The sport bureaus get a precise description of how these three databases are synchronized to work together and how to get to the phase where the production of accessibility information of a neighbourhood sport facility can begin. The existing data of Lipas-, palvelukartta and toimipisterekisteri databases is used as research material in this study. The functionality of the databases and data will be analysed by geovisualisation and mapping of the existing information of data. The theoretical framework of the study consists of the inclusion in sports, consultation of minors in sports (kehityskumppanuus) and the ability to be active around one’s habitat area (elinpiiriliikkuminen). These concepts create a strong theoretical framework for the study and they justify the validation of the study in the social sciences of sport. The sport bureaus of Finland’s metropolitan area need more cooperation and deeper understanding of Lipas-, palvelukartta and toimipisterekisteri databases in terms of maintaining, updating and developing them as a supporting tool in decision making. The study recommends finding a more precise way of sharing tasks and responsibilities of these databases between the sport bureaus of Finland’s metropolitan area. The study suggests to hire a new employee in cooperation between the bureaus or finding out an outsourcing service to manage these databases. The features of palvelukartta should be communicated in a more user oriented and information producer based way. Creating and utilizing an effective cluster network around the stakeholders of palvelukartta and documenting cluster’s actions would lead the way for the other big Finnish cities to create a same kind of management system of databases as today in Finland’s metropolitan area.