Nuorten koettu terveys, sosioekonominen asema ja sosioekonomiset terveyserot : WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia

Abstract

Hynynen, T. 2018. Nuorten koettu terveys, sosioekonominen asema ja sosioekonomiset terveyserot. WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma, 65 s., (2 liitettä).

Sosioekonomiset terveyserot ovat systemaattisia eroja terveydessä, kuolleisuudessa ja sairastavuudessa, joita ei voida selittää pelkästään terveyskäyttäytymisen tai biologisten ominaisuuksien kautta. Aikuisilla sosioekonomisia terveyseroja on tutkittu huomattavasti enemmän kuin nuorilla. Kuitenkin eroja koetussa terveydessä, terveyskäyttäytymisessä ja hyvinvoinnissa on todettu olevan myös nuorilla esimerkiksi koulutusasteen mukaan.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin tutkimuskirjallisuuden ja määrällisen tutkimuksen kautta nuorten koettua terveyttä, sosioekonomista asemaa ja sosioekonomisia eroja koetussa terveydessä. Tutkimuksen aineistona oli WHO-Koululaistutkimuksen suomalaisten 9.-luokkalaisten kyselyaineisto aikaväliltä 2002–2014. Aineisto koostui yhteensä 7432 vastauksesta, joista 48,1 prosenttia oli poikien vastauksia. Aineiston analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, yksisuuntaista varianssianalyysia, X2-riippumattomuustestiä, binääristä logistista regressioanalyysiä ja Poisson regressioanalyysiä.

Nuorten sosioekonominen asema oli yhteydessä nuorten koettuun terveyteen siten, että korkean sosioekonomisen aseman nuorista suurempi osa koki terveytensä hyväksi alhaisen sosioekonomisen aseman nuoriin verrattuna. Sosioekonomisen aseman mittareiden käyttö on kuitenkin edelleen kirjavaa ja tulosten vertailtavuus haastavaa. Nuoret kokevat terveytensä pääosin hyväksi ja oireilussa on tapahtunut tutkimuslähteestä ja tutkimuksen kohteena olevasta maasta riippuen vaihtelevia muutoksia viimeisen 20 vuoden aikana. Sukupuolten välillä on eroja koetussa terveydessä sosioekonomisen aseman mukaan, mutta lisätutkimuksia tarvitaan tunnistamaan niitä vaikutusketjuja, jotka johtavat sukupuolten välisiin eroihin.

Hynynen, T. 2018. Adolescent self-rated health, socioeconomic status and socioeconomic inequalities in health. Results of the HBSC-study. University of Jyväskylä, Master’s thesis, Health Education, 65 pp., (2 appendixes).

Socioeconomic inequalities in health are systematic differences in health, mortality and morbidity which cannot be explained by individual health behaviour of biological variation. Most previous studies have focused on socioeconomic inequalities in adult health. However, several studies have argued that socioeconomic inequalities exist among adolescents too. These inequalities in adolescent self-rated health, health behaviour and wellbeing are discovered for example according to education level.

The aim of this master´s thesis is to investigate the extent of differences in adolescent self-rated health, socioeconomic status and socioeconomic inequalities in health. The data for this study was collected from The Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study from Finnish 9th graders between years 2002–2014. The cross-sectional data consisted of adolescents´ self-completion questionnaires and the total sample included 7432 adolescents of which 48,1 percent were boys. Multiple statistical analyses were performed: cross-tabulation, one-way analysis of variance (ANOVA), X2 -test, binary logistic regression and Poisson logistic regression.

As a result, adolescent socioeconomic status has association to adolescent self-rated health. The higher perceived socioeconomic economic status the larger percentage of adolescents rated their health as good compared to low perceived socioeconomic status. Studies on adolescent socioeconomic inequalities in self-rated health still lack comparative data because different measures have been used. A large percentage of adolescents rated their health as good. Differences in multiple health complaints showed different patterns during past 20 years according to different studies or different target countries. Differences between girls and boys emerged but still different chains of risks are unknown that lead to differences between genders.