Liikunnanohjaajien (AMK) asiantuntijuus ja osaaminen sekä kokemukset koulutuksen antamista valmiuksista
Date
2018Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomenkielisestä koulutusohjelmasta valmistuneiden
liikunnanohjaajien (AMK) käsityksiä omasta asiantuntijuudestaan ja osaamisestaan. Tutkimuksessa
tarkasteltiin eroavaisuuksia eri oppilaitosten välillä ja eroavaisuuksia oppilaitoksittain uuden
ja vanhan opetussuunnitelman mukaan opiskelleiden välillä. Tavoitteena oli tarjota tietoa
liikunnanohjaajien kokemuksista ammattikorkeakouluille, jonka avulla oppilaitokset pystyisivät
kehittämään koulutusohjelmaansa.
Tutkimus toteutettiin Haaga-Helian, Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakouluista valmistuneille
liikunnanohjaajille käyttäen Webropol -ohjelmiston sähköistä kyselylomaketta. Vastauksia saatiin
yhteensä 154. Osaamisalueita (substanssi-, prosessi-, kehittämis- ja työelämäosaaminen)
mitattiin Likertin asteikollisin väittämin (1-5), joista muodostettiin summamuuttujat. Lisäksi
kyselylomakkeessa tiedusteltiin kokemuksia koulutuksen antamista valmiuksista. Aineisto
analysoitiin keskiarvovertailulla, yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA), KruskalWallisin
testillä, Mann-Whitneyn U-testillä sekä riippumattomien otosten t-testillä käyttäen
SPSS 24.0 ohjelmistoa.
Tulosten mukaan liikunnanohjaajat arvioivat oman asiantuntijuutensa hyväksi. Liikunnanohjaajien
osaamisessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja koulutusta tarjoavien oppilaitosten
välillä. Substanssiosaamisen keskiarvo oli hieman yli 4. Myös prosessiosaamisen keskiarvo
oli 4. Kehittämis- ja työelämäosaamisen keskiarvot jäivät hiukan alle 4. Kehittämisosaamisen
keskiarvo oli koko joukon tuloksissa 3,8 ja työelämäosaamisen keskiarvo oli 3,9. Koulutuksen
uudistumisella löydettiin yhteys liikunnanohjaajien osaamiseen. Merkitsevä tilastollinen eroavaisuus
oli Lapin ammattikorkeakoulun vastaajien prosessiosaamisessa (p=0,001) ja kehittä-
misosaamisessa (p=0,001), joissa vanhan opetussuunnitelman mukaan opiskelleet kokivat
osaamisen paremmaksi. Haaga-Helian ammattikorkeakoulun vastaajien työelämäosaamisessa
oli merkitsevä eroavaisuus (p=0,012). Uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelleet kokivat
osaamisensa paremmaksi. Valmistuneiden näkemysten perusteella kaikissa oppilaitoksissa parhaimmat
valmiudet oli saatu substanssiosaamiseen.
Tämä tutkimus antaa liikunta-alan ammattikorkeakouluille suuntaa-antavaa tietoa liikunnanohjaajien
koetusta osaamisen tasosta sekä heidän kokemuksistaan koulutuksen antamista valmiuksista.
Lisäksi tutkimus antaa tietoa opetuksen uudistamisen jälkeen tapahtuneista muutoksista.
Valmistuneiden käsitykset koulutuksen antamista valmiuksista erosivat jonkin verran vanhan
ja uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelleilla. Tämä tarjoaa korkeakoululle mahdollisuuden
tarkastella, onko kehityksessä menty korkeakoulun haluamaan ja painottamaan suuntaan.
...
The purpose of this study was to examine graduated sport instructors´ perceptions of their expertise
and know-how reflected to work life. In this study, the differences between Universities
of Applied sciences and the differences between graduates studied in new and old curriculum,
were scrutinized. The aim was to offer information about sport instructor’s experiences for institutions,
whereby educational programs can be developed in institutions.
This research was implemented on graduated sport instructors from Haaga-Helia, Kajaani and
Lapland Universities of Applied Sciences by using Webropol’s electronic questionnaire. The
areas of expertise (substance, process, developing and work life know-how) were evaluated by
Likert´s scale statements (1–5), from which summation variables were formed. In addition, experiences
of how educations gave preparedness were asked. The data was analyzed with means
comparison, one-way analysis of variance (ANOVA), Kruskal-Wallis test, Mann- Whitney´s
U-test and independent samples t-test by using IBM SPSS 24.0 program.
According to findings, physical education instructors comprised their own expertise and knowhow
to be at a good level. There wasn´t statistically significant differences between the three
educational institutions which offer the education of physical education instructor. The average
of substance know-how was slightly over 4. Propositions were measured on a scale from 1 to
5. Also, the average of process know-how was 4. Average of developing and work life knowhow
were slightly under 4. Average of developing know-how was 3,8 and work life know-how
was 3,9. The reform of curriculum was found to have impact on sports instructors´ know-how.
Significant statistical difference was in Lapland University of Applied Sciences on process
know-how (p=0,001) and developing know-how (p=0,001), where know-how was better on
graduates studied in old curriculum according to means. In Haaga-Helia University of Applied
Sciences there was a significant statistical difference in work life know-how (p=0,012). Based
on average, the know- how was better in graduates that studied on new curriculum. The best
preparedness has been obtained to substance know-how based on graduate’s opinion in all institutions.
This study will give directive information about sport instructors´ perceptions of their knowhow
and experiences of how educations has given preparedness to institutions. In addition,
study will provide information of changes after reform the curriculum. The graduates´ perceptions
of how education has given preparedness differed between graduates studied in old and
new curriculum. This offers possibility to institutions view whether the development has gone
to the desired and emphasized direction of institution.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29626]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Fysioterapian opettajien kokemuksia asiantuntijuudesta ammattikorkeakoulun työharjoitteluklinikalla
Komssi, Titta (2012)Suomessa fysioterapian koulutusohjelmassa on mahdollista opiskella 15 eri ammattikorkeakoulussa. Näistä yhdeksässä on mahdollista suorittaa fysioterapian työharjoittelu oman koulutusyksikön tiloissa klinikkaharjoitteluna. ... -
Opettajiksi opiskelevien käsitykset hyvästä opettajuudesta ja opetuksesta, ajattelun taidoista sekä koulutuksen antamista valmiuksista tulevaan työhön
Karvonen, Antti (2011)Pro gradu –tutkielmassa tutkitaan opettajiksi opiskelevien käsityksiä hyvästä opettajuudesta ja opetuksesta sekä opettajan tarvitsemista ajattelun taidoista. Lisäksi selvitetään, miten koulutus heidän mielestään vastaa ... -
Aineenopettajien kouluttajien näkemyksiä koulutuksen antamista valmiuksista inklusiiviseen opetuksen toteuttamiseen
Linnanmäki, Tuomas (2020)Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia aineenopettajien koulutuksen antamia valmiuksista inklusiivisen opetuksen toteuttamiseen, sekä aineenopettajien kouluttajien näkemyksiä siitä, mitkä asiat ovat keskeisiä inklusiivisen ... -
"Kuva kertoo enemmän kuin.." : osallistava visuaalinen tutkimus ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksista seikkailu- ja elämyspedagogisen oppimisen näkökulmasta
Ollila, Laura (2013)Tutkimukseni tarkoituksena oli tutkia liikunnanohjaajaopiskelijoiden (AMK) seikkailuko-kemuksia kahdella melontaretkellä. Tutkimuksen kohderyhmän muodosti päijäthämäläisen ammattikorkeakoulun liikuntamatkailun ja luontoliikunnan ...