Tyttöjen koululiikuntamotivaatio lukiossa
Tekijät
Päivämäärä
2018Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, motivoiko koululiikunta lukion ensimmäisen
vuosikurssin tyttöjä. Tutkielmassa tarkasteltiin eri tekijöitä, jotka ovat yhteydessä
koululiikuntamotivaatioon. Erityisen kiinnostuksen kohteena oli opettajan mahdollisuus vaikuttaa
oppilaiden koululiikuntamotivaatioon. Lisäksi haluttiin selvittää, mitä muutoksia lukiolaistytöt
tekisivät liikuntatunneille, jotta ne motivoisivat enemmän. Tutkimuksen aineisto kerättiin
haastattelujen ja ainekirjoitusten avulla. Haastatteluja oli yhteensä seitsemän ja ainekirjoituksia 20.
Haastatteluista neljä toteutettiin keväällä 2014 ja kolme keväällä 2016. Ainekirjoitukset kerättiin
keväällä 2016. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Yhteensä tutkimukseen
osallistui 27 lukiolaistyttöä.
Saatujen tuloksien mukaan koululiikunta motivoi ja siihen suhtaudutaan positiivisesti. Kolme eniten
motivaatiota nostavaa tekijää tärkeysjärjestyksessä olivat 1) opettajan tasapuolinen kannustus, 2)
toimiva liikuntaryhmä ja 3) opettajan positiivinen asenne. Kolme eniten motivaatiota laskevaa
tekijää olivat tärkeysjärjestyksessä 1) opettaja, joka pakottaa oppilaat toimimaan oppilaiden tahdon
vastaisesti 2) kuntotestit ja 3) numeroarviointi. Opettajalla havaittiin olevan useita mahdollisuuksia
vaikuttaa oppilaiden liikuntamotivaatioon esimerkiksi olemalla läsnä ja kannustava sekä
puuttumalla negatiivisiin ryhmäilmiöihin kuten kiusaamiseen. Oppilaat esittivät liikuntatunneille
useita erilaisia muutosehdotuksia, joista kuntotestien ja numeroarvioinnin poistaminen saivat eniten
kannatusta.
Saatujen tulosten ja pohdintojen valossa tärkeää olisi, että liikunnanopettajalla on riittävät
vuorovaikutus- ja ryhmänhallintataidot, jotta hän osaa puuttua negatiivisiin ryhmäilmiöihin
liikuntatunnin aikana, kohdata oppilaat yksilöinä ja olla kannustava. Tuloksissa selvisi, että
kuntotestit ja niiden tulosten arvioiminen sekä oppilaiden vertailu tulosten mukaan laskee
oppilaiden motivaatiota. Saadut tulokset puhuvat sen puolesta, että uuden opetussuunnitelman
myötä poistunut kuntotestien arvioiminen on ollut hyvä ratkaisu. Uuden opetussuunnitelman tuomat
Move! -testit eivät vaikuta oppilaan liikunnan arvosanaan.
...
The aim of this study was to find out whether physical education classes in high school motivate
first year female students. The study examines especially the role of the physical education teacher
in motivating the students. In addition, the goal was to find out what changes to physical education
classes female students would recommend in order to make them more appealing. The data consists
of seven interviews and of twenty essays. One of the interviews was held with two students at a
time, and six with only one interviewee. Four of the interviews were conducted during the spring of
2014 and three during the spring of 2016. The essays were written in spring 2016. The analysis of
the material was data driven. In total, 27 students participated in the study.
The results show that female students consider physical education classes to be motivating, and they
have a positive attitude towards them. Three main factors enhancing the motivation are the
following, in order of importance: 1) teacher encourages the students even-handedly 2) good group
dynamic 3) positive attitude of the physical educator. Three factors that lower the motivation the
most are, in order of importance: 1) coercive way of the teacher 2) fitness test and 3) grading.
The teacher can affect the motivation in various ways, for example by being actively present,
supportive and by intervening in negative things happening in the group, like bullying. The students
proposed several changes to physical education classes, especially the elimination of the fitness
tests and gradings.
In the light of the results, it is important that the physical educator has competent communication
and group leading skills in order for her or him to intervene in negative things happening in the
group, to be able to encounter the students as individuals and to be supportive during the class.
If the physical educator compares the skills or the fitness tests results of the students, it reduces their
motivation. According to the new physical education syllabus, the results of the fitness tests do not
affect the student’s grade anymore, and this study also proves that it has been a good decision.
Move! -tests that are used as fitness tests today do not affect the student’s grade.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29564]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Suomalaisten 5- ja 8-luokkalaisten motivaatiotekijät liikuntatunneilla ja Move! -mittauksissa
Pirilä, Saana; Westersund, Perttu (2017)Pirilä, S. & Westersund, P. 2016. Oppilaiden motivaatiotekijät liikuntatunneilla ja Move! -mittauksissa. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän Yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 79s., 6 liitettä. Tu ... -
Kilpailun yhteys motivaatioilmaston ja tavoiteorientaation kokemiseen urheilu- ja ei-urheiluluokkalaisilla
Ronkainen, Jere; Tuisku, Rosa-Maria (2016)Ronkainen, Jere & Tuisku, Rosa-Maria. 2016. Kilpailun yhteys motivaatioilmaston ja tavoiteorientaation kokemiseen urheilu- ja ei-urheiluluokkalaisilla. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yli-opisto. ... -
Yläkoulun oppilaiden motivaatioon vaikuttavat tekijät koulun yleisurheilutunneilla
Outinen, Laura (2013) -
"Pelataanko jo?" : kahdeksasluokkalaisten poikien suhtautuminen kilpailutilanteisiin koululiikunnassa
Salopelto, Aapo; Sarkkinen, Mika (2014)TIIVISTELMÄ Salopelto, Aapo & Sarkkinen, Mika. 2014. ”Pelataanko jo?” – Kahdeksasluokkalaisten poikien suhtautuminen kilpailutilanteisiin koululiikunnassa. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.