Kestävyys- ja teholajiurheilijoiden kuormittuminen ja kuormittumisen seuranta lyhyellä aikavälillä

Abstract

Nikola-Määttä, Sanna (2018). Kestävyys- ja teholajiurheilijoiden kuormittumisen seuranta lyhyellä aikavälillä. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikuntafysiologian Pro-Gradu -tutkielma, 69 s.

Kuormittumisen seuranta on oleellinen osa urheilijoiden harjoittelua ja valmennusta. Ylikuormitus on yleisempää yksilölajeissa kuin joukkuelajeissa. Kestävyyslajien edustajilla on todettu olevan suurempi riski sairastua ylikuormitustilaan. Lisäksi ylikuormittumista on enemmän aikuisilla miehillä kuin naisilla, mutta toisaalta nuorilla tyttöurheilijoilla on havaittu enemmän ylikuormittumista kuin poikaurheilijoilla. Tässä Pro gradu -työssä on tarkasteltu Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian nuorten 16-18 v kestävyysurheilijoiden ja 16-19 v teholajiurheilijoiden kuormittumista kevyellä ja kovalla jaksolla (kestävyysurheilijat) ja kevyellä ja korkeanpaikan leiriltä paluuviikon (teholajiurheilijat) jaksolla. Molemmissa ryhmissä oli 9 koehenkilöä, 2 naista ja 7 miestä. Kuormittumista seurattiin ortostaattisen testin sykkeen (HR) ja sykevälivaihtelun (RMSSD) lepo- ja seisoma-arvojen, CheckMyLevel (CML) laitteella peukalohermoon annetun intensiteetin sekä syljen kortisolin avulla.

Ryhmien välillä löytyi tilastollisesti merkitseviä eroja absoluuttisissa arvoissa, mutta ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa suhteellisten muuttujien osalta. Absoluuttisissa arvoissa HRseisten (p=0,03) oli suurempi teholajiryhmällä kevyen jakson lopussa, kestävyysryhmällä kevyen jakson alussa RMSSDseisten (p=0,03) oli suurempi ja teholajiryhmällä kovan/leiriltä paluuviikon kortisoli (p=0,02) oli suurempi. Kestävyysryhmällä havaittiin positiivinen korrelaatio kevyellä jaksolla HRhuippu muutoksen ja CML-intensiteetin välillä (r=0,16, p=0,03). Kovan jakson HRlepo muutos korreloi positiivisesti kevyen jakson CML-intensiteetin kanssa (r=0,24, p=0,03). RMSSDlepoarvo korreloi negatiivisesti kevyen jakson CML-intensiteetin muutoksen kanssa (r=-0,26, p=0,03). Leiriltä paluuviikon kortisoli korreloi negatiivisesti kevyen jakson RMSSDlepo kanssa (r=-0,51, p=0,03). Kestävyysryhmän sisällä ainoa tilastollisesti merkitsevä ero HRhuippu arvossa, mikä oli kevyen jakson lopussa suurempi verrattuna kovan jakson loppuun (p=0,01). Teholajiryhmän sisällä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että lyhyen aikavälin kuormittumisen seurannassa sykkeen ja sykevälivaihtelun seuraaminen kertoo urheilijalle luotettavasti kehon palautumisen tilasta mutta yksilökohtainen vaihtelu oli huomattavaa. Lyhyellä aikavälillä ei kuitenkaan saatu selville ryhmien välisiä eroja luotettavasti. Peukalohermosta mitattu intensiteetti korreloi kestävyysryhmässä sykkeen ja sykevälivaihtelu kanssa, josta voisi päätellä, että myös uusi sovellus saattaa rekisteröidä mahdollista ylikuormitusta.

Nikola-Määttä, Sanna (2018). Monitoring of endurance and power athletes overreaching in short term period. Faculty of Physical Education, University of Jyväskylä, Master Thesis in Exercise Physiology, 69 p.

Monitoring of overreaching is an essential part of athletes' training and coaching. Overreaching is more common in individual sport than in team sports. Endurance athletes have been found to have a higher risk for overtraining. In addition, there is more overtraining amongst adult males than women, but younger female athletes have been found to be more prone to overtraining than young males.

In this Master thesis the overreaching behavior of young 16-18 years endurance athletes and 16-19 years power athletes from Vuokatti-Ruka Sports Academy in a light and hard period (endurance athletes) and a light period and returning week from high camp (power athletes) was examined. Both groups had 9 subjects, 2 women and 7 men. The overreaching was monitored by orthostatic test including heart rate (HR) and heart rate variability (RMSSD) rest and standing values, intensity to the thumb nerve with ChcekMyLevel (CML) device and saliva cortisol levels.

There were statistically significant differences between the groups in the absolute values, but no statistically significant difference between were observed the in the relative changes. In the absolute values HRstanding (p = 0,03) was higher in power group at the end of the light period, in the light period RMSSDstanding (p=0,03) was higher in the endurance group and the hard / camp return week cortisol level (p=0,02) was higher in the power group. In the endurance group was found the correlation between the HRpeak relative change and the CML-intensity result in a light period (r=0,16, p=0,03). The change of HRrest in the hard period correlated positively with the light period’s CML-intensity result (r=0,24, p=0,03). The RMSSDrest relative change had a negative correlation with the light period’s CML-intensity result (r =-0,26, p=0,03). The cortisol’s change of the returning week had a negative correlation with the RMSSDrest value of the light period (r=-0,51, p=0,03). Within the endurance group, the only statistically significant difference was the HRpeak which was higher at the end of light period compared with the end of the hard period (p=0,01). There were no statistically significant differences within the power group.

Based on the results, monitoring of the short-term overreaching by heart rate and heart rate variability describe reliably about the condition of the athletes recovery but the individual variation was remarkable. However, in the short term, the differences between the groups cannot be established reliably. The intensity measured by the thumb nervous correlated in the endurance group with heart rate and heart rate variability. Based on the correlations, it could be concluded that the new application may also register possible overreaching.