Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorVenäläinen, Eija-Riitta
dc.contributor.advisorVäisänen, Ari
dc.contributor.authorJärvinen, Janne
dc.date.accessioned2018-04-12T06:06:56Z
dc.date.available2018-04-12T06:06:56Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.otheroai:jykdok.linneanet.fi:1867336
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57564
dc.description.abstractSeleeni on ihmisille tärkeä hivenaine, mutta väli riittävän päivittäisannostuksen ja myrkyllisen annoksen välillä on suhteellisen kapea. Tämän vuoksi seleenin tarkka analytiikka on erittäin tärkeää. Tämän tutkielman kirjallisessa osassa kuvataan seleenin kemialliset ominaisuudet sekä terveysvaikutukset hivenaineena. Suomessa elintarvikkeiden riittävää ja turvallista seleenipitoisuutta säädellään seleenilannoituksin. Tutkielmassa tarkastellaan myös tämän lannoituksen vaikutusta elintarvikkeiden seleenipitoisuuksiin. Elintarvikkeiden pienten seleenipitoisuuksien vuoksi ICP-MS-tekniikka (Induktiivisesti kytketty plasma -massaspektrometria) on käytetyin analyysimenetelmä seleenin mittaukseen. Seleeni on kuitenkin suhteellisen haasteellinen alkuaine mitata ICP-MS-tekniikalla seleenin korkean ionisoitumisenergian ja useiden eri mittausta häiritsevien tekijöiden vuoksi. Tutkielman kirjallisessa osassa syvennytään tarkemmin näiden mittaushäiriöiden teoriaan. Tutkielman kokeellisessa osassa tarkastellaan seleenin mittausta häiritseviä tekijöitä. Mahdollista jäännöshiilen aiheuttamaa seleenin mittaushäiriötä tutkittiin lisäämällä mitattaviin liuoksiin metanolitausta. Taustan korjaaminen paransi seleenin mittaustuloksia, mutta muiden alkuaineiden mitattavuus samoista näyteliuoksista heikentyi. Seleenin osalta saantoprosentit laskivat metanolia lisättäessä näytteestä riippuen 3–11 %-yksikköä. Myös gadoliniumin aiheuttamaa mittaushäiriötä tutkittiin, mutta elintarvikkeiden gadoliniumpitoisuuksien todettiin olevan liian pieniä aiheuttamaan häiriötä. Tutkielman yhteydessä järjestettiin myös rengastesti, jossa laboratoriot mittasivat kuivatun lihanäytteen seleenipitoisuuden. Kaikkien laboratorioiden tulokset olivat z-arvoiltaan hyväksyttäviä. Tulosten yhteydessä laboratoriot ilmoittivat myös käytetyt mittausmenetelmät. Tuloksista voidaan havaita, että ICP-MS-tekniikassa käytetyllä törmäys- tai reaktiokaasulla ja sen virtausnopeudella on merkittävä vaikutus seleenin mittaustulokseen. Tutkielman aiheen kannalta on jatkossa mielekästä tutkia tarkemmin eri törmäys- ja reaktiokaasujen käyttöä sekä erisuuruisia kaasuvirtauksia seleenin mittauksen yhteydessä.fi
dc.format.extent1 verkkoaineisto (103 sivua)
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofin
dc.rightsJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rightsThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.subject.otherseleeni
dc.subject.othervirhelähteet
dc.subject.otherrengastutkimus
dc.subject.otherelintarvikkeet
dc.titleSeleenin määrityksen virhelähteet ICP-MS-tekniikassa ja tulosten oikeellisuuden varmentaminen rengastestillä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201804122043
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sciencesen
dc.contributor.laitosKemian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Chemistryen
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.oppiaineEpäorgaaninen ja analyyttinen kemiafi
dc.contributor.oppiaineInorganic and Analytical Chemistryen
dc.date.updated2018-04-12T06:06:56Z
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi4031
dc.subject.ysoseleeni
dc.subject.ysoelintarvikkeet
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot