Sisäinen strategiaviestintä strategian toimeenpanossa finanssialan organisaatiossa

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen sisäistä strategiaviestintää osana strategian toimeenpanoa suomalaisessa finanssialan organisaatiossa. Strategian suunnittelun ja toimeenpanon välisen ns. mustan laatikon avaamiseksi olen valinnut tarkastelun kohteeksi yhden merkittävän tekijän, viestinnän. Tavoitteenani on kuvailla sisäistä strategiaviestintää osana strategian toimeenpanoa: eri organisaatiotasojen rooleja, keinoja ja haasteita. Tämä käytännönläheinen ja koko organisaation huomioon ottava näkökulma liittää tutkimukseni osaksi strategy as practice -tutkimussuuntausta. Tutkimukseni on laadullinen ja käytän menetelminä laadullista sisällönanalyysia sekä teemoittelua. Analysoin 20 tutkimushaastattelua Helsingin OP Pankin (HOP) eri organisaatiotasoilta. Haastattelut on valittu Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun SALP-tutkimusryhmän laajemmasta tutkimusaineistosta, joka on kerätty OP Ryhmää tutkivan hankkeen puitteissa. Analyysini mukaan sisäinen strategiaviestintä oli kaksisuuntaista perustuen organisaation jäsenten osallistumiseen ja dialogisuuteen. Viestintäketjuista löysin kullekin organisaatiotasolle omat erityisroolinsa ja painopisteensä, jotka vaikuttivat strategiaviestinnän vaiheittaiseen etenemiseen, suppilomaiseen suodattumiseen sekä toiminnaksi muuttumiseen. Käytännön tasolla strategiaviestintä oli sekoitus kirjallista ja suullista viestintää, tehokeinoja sekä välillisiä keinoja erilaisissa foorumeissa. Viestintäprosessi sisälsi luonnollisesti myös haasteita, kuten prosessin keskeneräisyyden, tulkintaerot sekä ristiriidat strategian ja todellisuuden/arjen välillä. Tutkimukseni auttaa kohdeorganisaatiota tunnistamaan haasteitaan sekä antaa vahvistusta ja tukea jo olemassa oleville hyville käytännöille tulevaisuuden strategiamuutoksia silmällä pitäen. Johtopäätökseni on, että strategiaviestinnän hyödyntämiseen strategian toimeenpanossa kannattaa panostaa jatkossakin: viestintä mahdollistaa osallistumisen, osallistuminen parantaa ymmärrystä ja sitoutumista, jolloin lopputuloksena strategian toimeenpano tehostuu. Strategiaviestinnän kaksisuuntaisuus luo samalla edellytykset tarpeelliselle strategian muovautumiselle soveltamisen ja palautteen kautta.