Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorForssell, Jaakko
dc.contributor.authorWalker, Simon
dc.date.accessioned2018-03-26T09:47:38Z
dc.date.available2018-03-26T09:47:38Z
dc.date.issued2018
dc.identifier.citationForssell, J., & Walker, S. (2018). Vain yksi voimaharjoitus viikossa riittää toimintakyvyn ylläpitämiseen ikääntyneillä. <i>Liikunta ja tiede</i>, <i>55</i>(1), 98-104. <a href="https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2018/lt_1-18_tutkimusartikkelit_forssell_lowres.pdf" target="_blank">https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2018/lt_1-18_tutkimusartikkelit_forssell_lowres.pdf</a>
dc.identifier.otherCONVID_27942014
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57426
dc.description.abstractTutkimuksella selvitimme, parantaako voimaharjoittelu iäkkäiden toimintakykyä, ja onko harjoitusmäärillä vaikutusta toimintakyvyn muutoksiin. Tutkimukseen osallistui 106 koehenkilöä (65–75 v.), jotka satunnaistettiin neljään ryhmään: 1x/vko (H1, n=26), 2x/vko (H2, n=27) ja 3x/vko (H3, n=28) harjoitteleviin ja kontrolliryhmään (K, n=25). Ensimmäisen kolmen kuukauden ajan kaikki harjoitteluryhmät voimaharjoittelivat valvotusti kahdesti viikossa (H, n=81), jonka jälkeen ryhmät harjoittelivat kuusi kuukautta (3 kk–9 kk) nimensä mukaisesti kerran, kahdesti tai kolmesti viikossa. Koehenkilöille suoritettiin testit 0 kk, 3 kk ja 9 kk. Toimintakykyä testattiin etuperinkävelyllä (E), takaperinkävelyllä (T), penkiltä nousulla (TUG), sekä porrasnousulla (P). Jalkojen voimantuottoa mitattiin dynaamisessa jalkaprässissä yhden toiston maksimitestillä (1RM). Ensimmäisen 3kk aikana sekä H- että K-ryhmä paransivat tuloksiaan lähes kaikissa kävelytesteissä, mutta kävelyn kokonaisajan muutos oli suurempaa H-ryhmällä (H: -6,9±5,4%, K: -4,0±4,9%, p<0,05). Ensimmäisen 3kk aikana vain H-ryhmä paransi 1RM tulostaan (H: 12,2±8,3%, K: 1,1±4,7%, p<0,05). Aikavälillä 3 kk–9 kk kävelytesteissä havaittiin parannusta kävelyn kokonaisajassa H1- (-4,3 ± 4,7%), H2- (-2,9 ± 3,4%), ja H3- (-4,9 ± 5,1%) -ryhmissä kontrolliryhmään nähden (0,3 ± 5,1 %, p<0,05). 1RM-testin 0 kk–9 kk välisen muutoksen havaittiin negatiivisesti korreloivan TUG-testin muutosprosentin kanssa tarkasteltaessa kaikkia harjoitteluryhmiin kuuluneita henkilöitä (r=-0,256, p=0,025). Keskeisin löydös oli, että vain yksi voimaharjoitus viikossa riitti ylläpitämään toimintakykyä ikääntyvillä. Voimaharjoittelun positiivinen vaikutus toimintakykyyn selittyi todennäköisesti useilla fyysisillä, psyykkisillä ja sosiaalisilla tekijöillä. Jalkojen maksimivoiman itsenäinen selitysosuus toimintakyvyn parantumisesta voimaharjoittelussa oli verrattaen pieni, mutta harjoitusfrekvenssi oli yhteydessä lihasvoiman parantumiseen. Näin ollen jopa yksi jalkoihin kohdistuva voimaharjoitus viikossa auttaa ylläpitämään ikääntyneiden toimintakykyä.fi
dc.description.abstractThe study determined whether functional capacity can be enhanced by strength training in older adults, and if training frenquency affects the adaptations in functional capacity. The current study involved 106 subjects (65-75y), who were randomized into four groups: 1x/ wk (H1, n=26), 2x/wk (H2, n=27) and 3x/wk (H3, n=28) training groups, and control group (K, n=25). For first three months all training groups performed supervised strength training twice a week (H, n=81). After that, all training groups continued training with the amount they were initially assigned to, once, twice, or three times a week, for six months (from month 3 to 9). Measurements were conducted at months 0, 3 and 9. Functional capacity tests were forward walking (E), backward walking (T), timed-up-and-go (TUG), and loaded stair climbing (P). Leg strength was measured by a dynamic leg press one-repetition maximum test (1RM). After 3 months, both H- and K-group improved in almost every walking test, but the change in total walking time was greater in Hgroup (H: -6,9±5,4%, K: -4,0±4,9%, p<0,05). After 3 months, only H-group had improved in 1RM (H: 12,2±8,3%, K: 1,1±4,7%, p<0,05). From month 3 to 9 there were improvements in total walking time in H1- (-4,3 ± 4,7%), H2- (-2,9 ± 3,4%), and H3- (-5,0 ± 5,1%) -groups, compared to K-group (0,3 ± 5,1 %, p<0,05). The changes in 1RM from month 0 to 9 negatively correlated with the changes in TUG-test when combining all training groups (r=-0,256, p=0,025). The main finding in the study was that only once a week performed strength training session was enough to maintain the functional capacity in older individuals. The positive effect of strength training was probably explained by multiple physical, mental and social factors. Individually maximum strength explained only a minimal part of the improvements in functional capacity due to strength training, but the training frequency seems to be related to improvements in strength levels. Thus, it seems that only once a week performed strength training session for legs helps to maintain the functional capacity in older individuals.en
dc.language.isofin
dc.publisherLiikuntatieteellinen seura
dc.relation.ispartofseriesLiikunta ja tiede
dc.relation.urihttps://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2018/lt_1-18_tutkimusartikkelit_forssell_lowres.pdf
dc.subject.otheraging
dc.subject.otherwalking test
dc.subject.otherphysical performance
dc.subject.otherstrength
dc.subject.othertraining frequency
dc.titleVain yksi voimaharjoitus viikossa riittää toimintakyvyn ylläpitämiseen ikääntyneillä
dc.typeresearch article
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201803211794
dc.contributor.laitosLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.laitosFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.oppiaineValmennus- ja testausoppifi
dc.contributor.oppiaineScience of Sport Coaching and Fitness Testingen
dc.type.urihttp://purl.org/eprint/type/JournalArticle
dc.date.updated2018-03-21T13:15:11Z
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_2df8fbb1
dc.description.reviewstatuspeerReviewed
dc.format.pagerange98-104
dc.relation.issn0358-7010
dc.relation.numberinseries1
dc.relation.volume55
dc.type.versionpublishedVersion
dc.rights.copyright© Kirjoittajat & Liikuntatieteellinen Seura ry, 2018.
dc.rights.accesslevelopenAccessfi
dc.type.publicationarticle
dc.subject.ysokävely
dc.subject.ysoikääntyminen
dc.subject.ysofrekvenssit
dc.subject.ysotestit
dc.subject.ysoylläpito
dc.subject.ysolihaskunto
dc.subject.ysofyysinen toimintakyky
dc.subject.ysovoimaharjoittelu
dc.subject.ysoikääntyneet
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p3706
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p5056
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p13953
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p3971
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p9047
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p7382
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p27172
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p16233
jyx.subject.urihttp://www.yso.fi/onto/yso/p2433
dc.type.okmA1


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot