Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia nuorisorikollisuudesta tuotettuja diskursseja ja mielikuvia mediassa. Aineistona tutkielmassa toimii Ilta-Sanomien verkossa julkaistut nuorisorikollisuutta käsittelevät uutiset vuosilta 2014–2016. Aineistoa lähestytään diskurssianalyysin keinoin sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksessä. Kielen käytön sosiaalista todellisuutta rakentava luonne on tutkielmani määrittävänä tausta-ajatuksena, mikä on tyypillinen diskurssianalyyttiselle tutkimukselle. Tutkielmani edustaa yhteiskuntatieteellistä nuoriso- sekä mediatutkimusta. Teoriataustana avaan sekä nuorisotutkimusta, nuorisorikollisuuden tilaa Suomessa, rikollisuuden syitä, että rikosuutisoinnin tutkittuja vaikutuksia.
Tutkielmassani pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiin siitä, millaisia diskursseja ja mielikuvia Ilta-Sanomien nuorisorikollisuutta käsittelevissä verkkouutisissa esiintyy nuorista. Kriittisen diskurssianalyysin keinoin tavoitteena oli paljastaa aineistossa piileviä valtasuhteit
a.
Tutkielman tuloksina on neljä eri diskurssia, joissa luotiin mielikuvaa nuorista rikoksentekijöistä. Mielikuvat olivat nuoret kontrollin tarpeessa olevina, nuoret uhkana, nuoret vastuuttomina ja nuoret uhreina. Uhkadiskurssissa nuoret rikoksentekijät tai nuoret rikoksesta epäillyt nähdään uhkana muille ihmisille ja yleiselle rauhalle ja turvallisuudelle. Uutiset itsessään ja nuorisojengit olivat tulkittavissa tuottavan moraalista paniikkia. Vastuuttomuuden diskurssissa nuori rikoksentekijä nähdään piittaamattomana, poikkeavana ja välinpitämättömänä yleisesti hyväksyttyjä sääntöjä ja auktoriteetteja kohtaan. Uhridiskurssissa nuori rikoksentekijä nähdään osittain myös itse uhrina. Diskurssissa nuori nähdään päätyneen rikolliseen käyttäytymiseen sosiaalisten ongelmien tai muuten kurjien lähtökohtien vuoksi. Kontrollin diskurssissa rikokset nähdään tuomittavina ja paheksuttavina sekä nuori rikoksentekijä uutisten kielen perusteella kontrollin tarpeessa olevana. Kontrolloivana tahona korostuu aikuisten edustama virkavalta ja etenkin poliisit.
Valtasuhteet esiintyivät diskurssien välillä ja diskurssien sisällä. Uutisissa korostui nuoret kontrolloitavina ja vastuuttomina. Diskurssi nuorista uhreina ei esiintynyt aineistossa korostetusti. Diskurssien sisällä tulkittavissa olevat valtasuhteet syntyivät nuorten ja kontrolloivien tahojen sekä asiantuntijatahojen välille, niin että nuoret olivat huomattavan alisteisessa asemassa monessa suhteessa. Kontrollin kohdentamista nuoriin legitimoitiin aineistossa monin diskursiivisin keinoin. Tutkielman tulosten perusteella voidaan tulkita johtopäätöksinä, että nuoriin suhtaudutaan yhteiskunnassa holhoavasti ja heihin kohdistetaan useammalta taholta kontrollia muun muassa rajoittamalla nuorten osallistumismahdollisuuksia. Samalla tämä voi kuitenkin mahdollistaa poikkeavan käyttäytymisen ja tapahtuu ulossulkemista, jolloin nuoret hakevat turvaa jengeistä ja alakulttuurista.
...
