Nuori rikoksen tiellä : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan lapsuuden tapahtumien ja nuorisorikollisuuden välistä yhteyttä. Kandidaatintyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa käytetään aiempia tutkimuksia ja lähdekirjallisuutta selvittämään tekijöitä, jotka lisäävät riskiä nuorisorikollisuudelle lapsuudessa ja nuoruudessa. Aineisto on kerätty kotimaisilta ja kansainvälisiltä hakupalvelimilta sekä manuaalisella haulla. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta eri lähteestä, joista kolme on kansainvälisiä. Tärkeimmät tulokset osoittavat, että yksittäinen tekijä, kuten ympäristö tai perimä, ei yksin selitä nuorten ajautumista rikollisuuden polulle. Perheväkivalta, pahoinpitely, vanhempien psykopatia ja perheen muutokset tunnistetaan perhetekijöinä. Rikkinäinen perhe, vanhempien alhainen koulutus taso, lapsen käytöshäiriöt ja päihdeongelmat nuoruudessa lisäävät rikosriskiä. Yksilöllisellä tasolla puutteellinen empatiakyky, impulsiivisuus, antisosiaalinen käyttäytyminen, heikko kognitiivinen kehitys ja hyperaktiivisuus altistavat rikollisuudelle. Koulun ja kasvuympäristön rooli on myös merkittävä. Johtopäätökset viittaavat siihen, että myöhempää ihmissuhdetaitojen ja sosiaalisten taitojen kehittymisen tukea tulisi painottaa varhaisessa vaiheessa. Yhteiskuntapolitiikan ja sosiaalityön tulisi pyrkiä ennaltaehkäisemään yksittäisten rikosten lisäksi myös yksilön kehitystä rikolliseksi. Rikosten ennaltaehkäisy ymmärretään eri konteksteissa eri tavoin. Nuoruudessa tapahtuva rikollisuus on yleistä ja laaja-alaista. Rikokset ja psykososiaaliset ongelmat keskittyvät pienelle ryhmälle ja liittyvät toisiinsa. Varhainen puuttuminen syrjäytymiskierteeseen on tärkeää.

This study examines the connection between childhood events and juvenile delinquency. The thesis is a descriptive literature review that utilizes previous studies and source literature to investigate factors that increase the risk of juvenile delinquency in childhood and adolescence. The data was collected from domestic and international databases as well as manual searches, consisting of eight different sources, three of which are international.

Key findings indicate that a single factor, such as environment or genetics, alone does not explain young people's involvement in criminal behavior. Factors such as domestic violence, physical abuse, parental psychopathy, and family changes are identified as family-related risk factors. Broken families, parents with low educational levels, childhood behavioral disorders, and substance abuse in adolescence increase the risk of criminal behavior. On an individual level, lack of empathy, impulsivity, antisocial behavior, weak cognitive development, and hyperactivity contribute to criminality. The role of school and environment in upbringing is also significant.

The conclusions suggest that early support for the development of social and interpersonal skills should be emphasized. Society policies and social work should aim to prevent not only individual crimes but also the development of individuals into criminals. Crime prevention is understood differently in various contexts. Juvenile delinquency is common and wide-ranging in adolescence. Crimes and psychosocial problems are concentrated in a small group and are interconnected. Early intervention in the cycle of social exclusion is crucial.