| dc.contributor.advisor | Lappalainen, Pertti | |
| dc.contributor.author | Uhtio, Anu | |
| dc.date.accessioned | 2018-02-24T18:04:16Z | |
| dc.date.available | 2018-02-24T18:04:16Z | |
| dc.date.issued | 2017 | |
| dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1858373 | |
| dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57172 | |
| dc.description.abstract | Tutkimus tarkasteli sosiaalialan järjestöjen työntekijöiden työn imun kokemuksia. Työ voi parhaimmillaan olla niin innostavaa ja inspiroivaa, että se imaisee tekijänsä mennessään. Keskimäärin suomalaiset kokevat tällaista tunnetta viikoittain, ja järjestöissä vielä useammin kuin muissa työpaikoissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miksi järjestötyöntekijät kokevat työn imua, miten he kuvaavat työn imun kokemuksia ja miten järjestössä palkkatyössä olevien työn imun kokemuksia voidaan lisätä.
Työn tutkimuksen painopiste on viime vuosina siirtynyt epäkohdista työhyvinvoinnin laaja-alaiseen tarkasteluun. Työn imu on käsitteenä tuore, ja sitä on suomalaisella kolmannella sektorilla tutkittu vain vähän. Työn imu osana laajempaa työhyvinvoinnin käsitettä on tapa analysoida työn positiivisia ja voimavaroja kerryttäviä tekijöitä.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Aineisto koostui kolmesta ryhmähaastattelusta, joihin osallistui 11 henkilöä kolmesta sosiaalialan järjestöstä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Job Demands−Resources -teorian perusteella tarkasteltiin työn vaatimusten ja voimavarojen merkitystä työn imun kokemuksille. Fyysiset, psykologiset, sosiaaliset ja organisaatioon liittyvät työn vaatimukset ja voimavarat voivat toimia työn imua lisäten tai vähentäen.
Tutkimus osoitti, että järjestötyöntekijät kokivat paljon työn imua. Haastatteluun osallistuneet, työsuhteessa olevat henkilöt kokivat työn imua useita kertoja viikossa tai jopa päivittäin. Keskeisimpiä työn imun mahdollistajia olivat työyhteisö, järjestön substanssi eli työn tematiikka, työn ihmisläheisyys ja järjestön arvot. Muita voimavaratekijöitä olivat muun muassa työn autonomia, joustavuus, mahdollisuus oppimiseen ja työn tuunaamiseen. Työn imua vähentäviä tekijöitä olivat turha byrokratia, työn liiallinen määrä, epäselvyys rahoituksessa tai työnkuvassa, yksin tekeminen ja sisäisen viestinnän epäonnistuminen.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että järjestössä työssä oleva henkilö kokee työn imua todennäköisimmin tehdessään merkitykselliseksi kokemaansa työtä hyvässä työyhteisössä toisten ihmisten hyväksi työnantajaorganisaationsa arvot jakaen. On tärkeää tunnistaa ne erityistekijät, joista juuri kolmannen sektorin työntekijät saavat työn imun kokemuksia ja ylläpitää sekä tehostaa näitä tekijöitä. Ne lisäävät työhyvinvointia, työn tuloksellisuutta ja niiden myötä kolmannella sektorilla tehtävän työn yhteiskunnallista vaikuttavuutta. | fi |
| dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (74 sivua) | |
| dc.format.mimetype | application/pdf | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.rights | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
| dc.rights | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
| dc.subject.other | työn imu | |
| dc.subject.other | työhyvinvointi | |
| dc.subject.other | kolmas sektori | |
| dc.subject.other | järjestö | |
| dc.subject.other | sote-järjestö | |
| dc.subject.other | yhdistys | |
| dc.title | "Sydämellä me tehdään, vaan ei sydänverellä" : työn imu aatteellisuuden ja ammatillisuuden risteyksessä kolmessa sosiaalialan järjestössä | |
| dc.title.alternative | Työn imu aatteellisuuden ja ammatillisuuden risteyksessä kolmessa sosiaalialan järjestössä | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201802241591 | |
| dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
| dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
| dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
| dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
| dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
| dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
| dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
| dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
| dc.contributor.oppiaine | Sosiologia | fi |
| dc.contributor.oppiaine | Sociology | en |
| dc.date.updated | 2018-02-24T18:04:17Z | |
| dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
| dc.type.publication | masterThesis | |
| dc.contributor.oppiainekoodi | 203 | |
| dc.subject.yso | työn imu | |
| dc.subject.yso | työhyvinvointi | |
| dc.subject.yso | kolmas sektori | |
| dc.subject.yso | järjestötoiminta | |
| dc.subject.yso | sosiaaliala | |
| dc.subject.yso | järjestöt | |
| dc.format.content | fulltext | |
| dc.type.okm | G2 | |
