"Sydämellä me tehdään, vaan ei sydänverellä" : työn imu aatteellisuuden ja ammatillisuuden risteyksessä kolmessa sosiaalialan järjestössä
Tutkimus tarkasteli sosiaalialan järjestöjen työntekijöiden työn imun kokemuksia. Työ voi parhaimmillaan olla niin innostavaa ja inspiroivaa, että se imaisee tekijänsä mennessään. Keskimäärin suomalaiset kokevat tällaista tunnetta viikoittain, ja järjestöissä vielä useammin kuin muissa työpaikoissa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miksi järjestötyöntekijät kokevat työn imua, miten he kuvaavat työn imun kokemuksia ja miten järjestössä palkkatyössä olevien työn imun kokemuksia voidaan lisätä.
Työn tutkimuksen painopiste on viime vuosina siirtynyt epäkohdista työhyvinvoinnin laaja-alaiseen tarkasteluun. Työn imu on käsitteenä tuore, ja sitä on suomalaisella kolmannella sektorilla tutkittu vain vähän. Työn imu osana laajempaa työhyvinvoinnin käsitettä on tapa analysoida työn positiivisia ja voimavaroja kerryttäviä tekijöitä.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Aineisto koostui kolmesta ryhmähaastattelusta, joihin osallistui 11 henkilöä kolmesta sosiaalialan järjestöstä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Job Demands−Resources -teorian perusteella tarkasteltiin työn vaatimusten ja voimavarojen merkitystä työn imun kokemuksille. Fyysiset, psykologiset, sosiaaliset ja organisaatioon liittyvät työn vaatimukset ja voimavarat voivat toimia työn imua lisäten tai vähentäen.
Tutkimus osoitti, että järjestötyöntekijät kokivat paljon työn imua. Haastatteluun osallistuneet, työsuhteessa olevat henkilöt kokivat työn imua useita kertoja viikossa tai jopa päivittäin. Keskeisimpiä työn imun mahdollistajia olivat työyhteisö, järjestön substanssi eli työn tematiikka, työn ihmisläheisyys ja järjestön arvot. Muita voimavaratekijöitä olivat muun muassa työn autonomia, joustavuus, mahdollisuus oppimiseen ja työn tuunaamiseen. Työn imua vähentäviä tekijöitä olivat turha byrokratia, työn liiallinen määrä, epäselvyys rahoituksessa tai työnkuvassa, yksin tekeminen ja sisäisen viestinnän epäonnistuminen.
Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että järjestössä työssä oleva henkilö kokee työn imua todennäköisimmin tehdessään merkitykselliseksi kokemaansa työtä hyvässä työyhteisössä toisten ihmisten hyväksi työnantajaorganisaationsa arvot jakaen. On tärkeää tunnistaa ne erityistekijät, joista juuri kolmannen sektorin työntekijät saavat työn imun kokemuksia ja ylläpitää sekä tehostaa näitä tekijöitä. Ne lisäävät työhyvinvointia, työn tuloksellisuutta ja niiden myötä kolmannella sektorilla tehtävän työn yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
...
Alternative title
Työn imu aatteellisuuden ja ammatillisuuden risteyksessä kolmessa sosiaalialan järjestössäKeywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29685]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
"Se ois vähän niin kuin katselisi mummoani päivittäin" : nuorten kuurojen käsityksiä ja kokemuksia kuurojenyhdistyksistä sekä yhdistystoiminnasta
Kronqvist, Antti (2014)Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla nuorten kuurojen käsityksiä kuurojen yhdistyksestä ja yhdistystoiminnasta. Kuurojen yhteisön keskuudessa ilmenee suuri huoli siitä, etteivät nuoret kuurot juuri osallistu yhdistyksen ... -
Yksin, yhdessä vai yhdeksi? : kysely Suomen kirjastoseuran, Suomen tieteellisen kirjastoseuran, Finlands svenska biblioteksföreningin ja Tietoasiantuntijoiden jäsenille seurojen tulevaisuuden yhteistyömuodosta
Nikulainen, Anne; Pietiläinen, Tiina (Suomen tieteellinen kirjastoseura, 2006) -
Yhteistoiminta yksilöllistymisen yhteiskunnassa : vapaaehtoistoiminta jyväskyläläisissä yhdistyksissä
Surakka, Hanna (2009)Tutkimuksessa tarkastellaan paikallisyhdistyksiä ja niiden vapaaehtoistoimintaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vapaaehtoistoiminnan muutosta suhteessa yhdistysten kokonaistuloihin, ikään ja jäsenmäärään sekä ... -
Matkalla muutokseen : sosiaalialan projektitoiminnan perustelut, tavoitteet ja toimintatavat Sosiaaliturva-lehden kirjoituksissa 1990-luvulla
Rinne, Päivi (Jyväskylän yliopisto, 2009)Päivi Rinne tutki väitöskirjassaan, millaisia muutoksia palveluihin ja ammattityöhön sosiaalialan projekteilla tavoiteltiin, miten projekteja perusteltiin ja miten niissä toimittiin tavoitteiden saavuttamiseksi.Valtionhallinnossa ... -
Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa
Ruuskanen, Petri; Jousilahti, Julia; Faehnle, Maija; Kuusikko, Kirsi; Kuittinen, Outi; Virtanen, Johanna; Strömberg, Lisbeth (Valtioneuvoston kanslia, 2020)Hankkeen tavoitteena oli selvittää toimintaympäristön muutosten vaikutuksia kansalaistoimintaan ja tehdä suosituksia siitä, miten kansalaisyhteiskuntaa voidaan tukea. Yhdistystoiminnan asema Suomessa on säilynyt vahvana, ...