EUROHERIT Policy Brief II: Suomi mukaan Euroopan kulttuuriperintötunnukseen

Abstract

EU on viime vuosina käynnistänyt monia hankkeita ja toimia yhteisen kulttuuriperinnön vaalimiseksi Euroopassa. Suomi ei ole mukana unionin tuoreimmassa ja sen kulttuuriperinnön lippulaivahankkeeksi kaavaillussa Euroopan kulttuuriperintötunnuksessa. Suomen kannattaisi aktiivisesti hyödyntää kyseistä toimea ja olla mukana keskustelemassa siitä, mitä eurooppalainen kulttuuriperintö voisi olla. Euroopan komissio on jakanut vuodesta 2014 lähtien Euroopan kulttuuriperintötunnuksia erilaisille kohteille. Tunnuksen tavoitteena on komission päätöksen mukaan lisätä ”Euroopan kansalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä heidän yhteisestä mutta monimuotoisesta kulttuuriperinnöstään, varsinkin Euroopan yhdentymisen perustana olevien demokraattisten arvojen ja ihmisoikeuksien osalta”. Tunnuksen saaminen ei maksa, eikä myöskään EU maksa valituille kohteille. Tunnuksia on myönnetty tähän mennessä 29 ja vuonna 2018 nimettävät 9 uutta kohdetta on jo valittu. Tunnus on pysyvä, mutta sen säilyttääkseen kohteiden tulee noudattaa tunnuksen myöntämisen edellyttämiä kriteerejä. Kohteiden merkityksiin liittyvän kriteerin mukaan: ”Tunnusta hakevilla kohteilla on oltava symbolista eurooppalaista arvoa ja niillä on täytynyt olla merkittävä asema Euroopan historiassa ja kulttuurissa ja/tai unionin rakentamisessa.” Valinnan komission nimeämistä kohteista tekee asiantuntijoista koostuva eurooppalainen raati. Toimessa mukana olevat maat tekevät hakemusten perusteella kohteista esivalinnan eurooppalaiselle raadille. Kukin maa huolehtii esivalinnasta itsenäisesti. Unionin jäsenmaista neljä – Suomi, Ruotsi, Irlanti ja Iso-Britannia – eivät ole osallistuneet Euroopan kulttuuriperintötunnukseen. Osallistuminen avaa monenlaisia mahdollisuuksia yhteistyöhön. Tunnusta voi hyödyntää eri tavoin valittujen kohteiden tunnetuksi tekemisessä ja niiden merkitysten kommunikoinnissa.