Työyhteisösovittelu vuorovaikutuksen kehittämisen työkaluna

Abstract

Taloudellisesti haastavina aikoina teollisuudessa on totuttu etsimään tuottavuuden kasvua kovista HR-toimenpiteistä, kuten henkilöstö- ja koulutusleikkauksista. Pehmeämmät keinot ovat jääneet huo- miotta, vaikka henkilöstötuottavuuteen vaikuttavia laatutekijöitä voitaisiin luoda vähäisin kustannuksin esimerkiksi johtamisen ja viestintäkulttuurin avulla. Panostukset organisaation vuorovaikutukseen edis- tävät psyykkisen ja sosiaalisen pääoman rakentumista, ja työniloa lisätessään rakentava kanssakäyminen edistää työtehoa. Merkittävä on myös dialogisen organisaatiokulttuurin rooli eripuran ehkäisemisessä. Pitkittyessään työpaikan konfliktit syövät tehollista työaikaa ja eskaloituneina aiheuttavat työpahoin- vointia, joka sairauspoissaolojen, alentuneen työkyvyn ja ennenaikaisen eläköitymisen kautta kerryttää kustannusvaikutuksia. Toimivalla vuorovaikutuskulttuurilla on täten sekä voimavaroja moninkertaista- va että kustannuksia minimoiva vaikutus. Tässä näkökulma-artikkelissa tarkastellaan työyhteisösovittelua työhyvinvointia syövien konflik- tien ratkomiskeinona. Artikkelissa kuvataan lyhyesti restoratiivisen työyhteisösovittelun periaatteet ja prosessin vaiheet. Toiseksi artikkelissa kartoitetaan aiemman kirjallisuuden pohjalta restoratiivisen sovittelun hyötyjä työyhteisöjen dynamiikan ja vuorovaikutuksen kehittämiselle ja löydöksiä havain- nollistetaan työyhteisösovitteluun osallistuneiden ihmisten kokemuksilla. Tarkoituksena on muodostaa työyhteisösovittelusta kokonaiskuva arjen vuorovaikutuskonflikteja ratkaisevana ja toisaalta uusia ih- missuhdeongelmia ehkäisevänä metodina.