Viiankiaapa : suojeltu suo taiteen lähtökohtana
Maisterintutkielmani käsittelee tutkimustiedon, subjektiivisten luontokokemusten ja ympäristöeettisten pohdintojen merkitystä ja keskinäistä suhdetta taidetta ja tiedettä yhdistävässä Suojeltu aapa -hankkeessa ja hankkeen teoksissa.
Olen taustaltani kuvataiteilija ja olen taiteen keinoin ottanut kantaa Sodankylän kunnan Viiankiaavan luonnonsuojelualueelle kohdistuviin kaivossuunnitelmiin. Ensimmäiset Viiankiaavan tilannetta kommentoivat teokseni tein vuonna 2012 ja vähitellen yksittäisistä teoksista kasvoi Suojeltu aapa -hanke.
Tutkielman keskiössä on aapasuo. Suota on aikaisemmin kuvattu taiteessa sekä fyysisenä paikkana että mielenmaisemana ja sitä on tutkittu luonnonsuojelun kohteena luonnontieteen, ympäristön ja kulttuurimaantieteen näkökulmista. Omaa tutkimustani ohjaavat periaatteet ja käyttämäni teoriat tulevat usealta suunnalta: ihmis- ja luonnontieteistä, ympäristöetiikasta, ympäristöestetiikasta ja taiteen tutkimuksesta. Lähestyn tutkimuskohdetta sekä kokemuksellisesti että teoreettisesti, ja tutkimus voidaan lukea laadullisen tutkimuksen piiriin.
Tutkimuskysymyksiini olen etsinyt vastauksia fenomenologiseen analyysiin nojautuen käymällä ”sisäisiä keskusteluja” itseni kanssa hankkeen motiiveista, tavoitteista ja teosten lähtökohdista. Tutkimuksessa olen tarkastellut omaa taiteellista prosessia ja teoksia esittelemällä ja analysoimalla Suojeltu aapa -hankkeen kolmea eri aihepiiriä käsittelevää teoskokonaisuutta ja niiden syntyprosesseja.
Tutkimuksessa olen myös selvittänyt miten Suojeltu aapa -hanke vaikuttaa taiteelliseen työskentelyyni ja luonnonsuojelulliseen aktivismiini. Hanke on vahvistanut kiinnostustani ympäristöpoliittisiin kysymyksiin ja siten aktivoinut minua vahvempiin taiteellisiin kannanottoihin ja toimintaan myös taiteen ulkopuolella. Linden Reillyä lainaten: “The practitioner is changed by the experience of producing the work, it changes the way they think, the way they feel, the way they are.”
...
My master’s thesis deals with the roles of research data, subjective nature experiences and discussions on environmental ethics and how they relate to each other in the Protected Aapa Mire project connecting art and science as well as in the works of art of the project.
I come from a visual arts background, and by means of art, I have expressed my opinion on the mining plans addressing the Viiankiaapa nature conservation area in the municipality of Sodankylä, Finland. In 2012, I made my first works of art commenting on the situation in Viiankiaapa, and gradually, individual works came to form the Protected Aapa Mire project.
The core of the thesis is the aapa mire. Earlier, the mire has been in arts represented as both a physical place and a mindscape, and it has been studied as an object of nature conservation from the viewpoints of the environment, natural sciences and cultural geography. The principles guiding my study and theories I have used come from many directions: human and natural sciences, environmental ethics, environmental aesthetics and research of arts. My approach to the subject is both experiential and theoretical, and the study can be located within the scope of qualitative research.
Relying on phenomenological analysis, I looked for answers to my research questions by “discussing internally” the motives and objectives of the project as well as the starting points of my works with myself. The study examines my own artistic process and works of art by presenting and analysing a set of works representing three different subjects in the Protected Aapa Mire project and their processes of creating.
I have also examined what kind of impact the Protected Aapa Mire project has on my artistic working and nature conservation activism. The project has strengthened my interest in environmental policy questions and so made me express stronger artistic opinions and work outside art as well. In the words of Linden Reilly, “The practitioner is changed by the experience of producing the work, it changes the way they think, the way they feel, the way they are.”
...
Muu nimeke
Suojeltu suo taiteen lähtökohtanaAsiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29564]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Does the ecosystem service discourse succeed in promoting nature conservation?
González López, Sonia (2018)Ekosysteemipalvelut on otettu käsitteenä kiinteäksi osaksi poliittista ja tieteellistä keskustelua. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan niitä hyötyjä, joita ihminen saa luonnosta ja ekosysteemeistä, ja käsite on kasvattanut ... -
Ethics in biodiversity conservation : The meaning and importance of pluralism
Cortés-Capano, Gonzalo; Hausmann, Anna; Di Minin, Enrico; Kortetmäki, Teea (Elsevier BV, 2022)Addressing the global extent of the current biodiversity crisis requires engaging with the existence of multiple equally legitimate values, but also with diverse ethical perspectives underpinning conceptions of right and ... -
Saavutettavuus ja esteettömyys taiteen perusopetuksen lähtökohtana
Laes, Tuulikki; Juntunen, Marja-Leena; Heimonen, Marja; Kamensky, Hanna; Kivijärvi, Sanna; Nieminen, Kati; Tuovinen, Tuulia; Turpeinen, Isto; Elmgren, Heidi; Linnapuomi, Aura; Korhonen, Outi (Taideyliopisto, 2018) -
Taiteen edistämiskeskuksen kampanja "Reilun taiteen manifesti" kuvataiteilijapolitiikan konteksteissa
Joentausta, Peppilotta (2022)Kandidaatintutkielmani aiheena on Taiteen edistämiskeskuksen vuodesta 2020 ylläpitämä kampanja ”Reilun taiteen manifesti”, joka pyrkii vaikuttamaan reilumpiin palkkiokäytänteisiin taidealoilla. Tutkimuskysymykseni ovat: ... -
Systemaattista tutkimusta ruotsalaisen keskiajan taiteen mestarista. Albertus Pictor -juhlavuoden satoa. Kirja-arvostelu teoksista: Albertus Pictor. Målare av sin tid 1. Bilder i urval samt studier och analyser (2009) Toim. Pia Melin & Sandquist Öberg, Christina (2009). Albertus Pictor. Målare av sin tid 2. Samtliga bevarade motiv och språkband med kommentarer och analyser.
Pirinen, Hanna (Taidehistorian seura, 2013)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.