Jyväskylä vallankumousvuoden keskellä : Jyväskylän työväestön ja porvariston toiminta vuoden 1917 maaliskuun vallankumouksesta tammikuussa 1918 alkaneeseen sisällissotaan

Abstract

Venäjältä helmi-maaliskuun vaihteessa 1917 alkanut vallankumous levisi nopeasti Suomeen. Jyväskylässä ensimmäiset tiedot tsaari Nikolai II kukistumisesta saatiin maaliskuun 16. päivänä paikkakunnalla ilmestyvästä sanomalehti Sorretun Voimasta. Venäjän väliaikainen hallitus kumosi Suomea koskeneet ankarat määräykset, ja työläisväestö alkoi eri puolilla Suomea vaatia itselleen parempia työoloja, kunnallislakiuudistusta sekä ”vanhan vallan” aikaisten poliisien erottamista. Jyväskylässä työväestö seurasi Suomen yleistä kehitystä, jonka seurauksena puhkesi lakkoja. Jyväskylän työväestö ja kaupunginvaltuusto neuvottelivat monista erimielisyyttä aiheuttaneista kiistoista ja saivat aikaan molempia osapuolia miellyttäviä ratkaisuja. Suomessa ja Jyväskylässä oli koko vuoden 1917 vaikea elintarviketilanne, jonka seurauksena monilla paikkakunnilla kärsittiin elintarvikepulasta. Kaupunginvaltuusto oli perustanut Jyväskylään elintarvikelautakunnan, jonka tehtävänä oli elintarvikkeiden hankkiminen kaupunkiin. Vallankumouksen luomassa tilanteessa Jyväskylään perustettiin työväen järjestysmiehistö, jonka tehtävänä oli järjestyksen pitäminen yhdessä poliisien kanssa. Marraskuun suurlakon aikana valta Jyväskylässä siirtyi työväen järjestyskaartin haltuun, joka huolehti järjestyksenpidosta. Lakon jälkeen ryhmien neuvottelut eivät tuoneet tulosta ja Suomen yleinen tilanne kärjisty osapuolien välillä kohti yhteenottoa. Tutkimuksessa käsitellään Jyväskylän työväestön ja porvariston toimintaa 1917 maaliskuusta vuoden 1918 tammikuussa alkaneen sisällissodan alkamiseen. Lähteinä käytetään Jyväskylässä ilmestyvien Sorretun Voiman ja Keski-Suomen kirjoittelua vallankumousvuoden tapahtumista. Alkuperäislähteinä on käytetty Jyväskylän työväenyhdistyksen, Jyväskylän sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön ja niiden alaosastojen asiakirjoja sekä Jyväskylän kaupungin keskeisimpien viranomaisten ja lautakuntien asiakirjoja. Näiden alkuperäislähteiden tietojen palasista on tutkimuksessa luotu kokonaiskuva vallankumousvuoden tapahtumista Jyväskylässä. Jyväskylässä oli vallankumousvuoden aikana havaittavissa selkeää maltillisuutta molempien osapuolien toiminnassa. Erimielisyyttä aiheuttavissa asioissa pyrittiin pääsemään neuvotteluratkaisuun ja tässä onnistuttiin marraskuun alkuun saakka. Useissa Suomen kaupungeissa oli vuoden aikana levottomuuksia, mutta Jyväskylässä työväestö pysyi rauhallisena heikosta elintarviketilanteesta ja muista ongelmista huolimatta. Kaupunginvaltuusto myönsi elintarvikelautakunnalle määrärahoja elintarvikkeiden ostamista varten, ja tällä yritettiin helpottaa kaupunkilaisten vaikeaa tilannetta. Marraskuun lakkoviikon aikana valta kaupungissa siirtyi työväen järjestyskaarteille, mutta tästä huolimatta työläisväestö noudatti sosiaalidemokraattisen puolueen antamia toimintaohjeita myös lakkoviikolla.