Assessment of learning or assessment for learning : lukio-opiskelijoiden näkemyksiä kemian opetuksen arvioinnista

Abstract

Tämän pro-gradu tutkielman tarkoituksena oli selvittää lukio-opiskelijoiden näkemyksiä kemian opetuksen arvioinnista. Tavoitteena oli selvittää, miten arviointi vaikuttaa opiskelijoiden opiskelukäyttäytymiseen, motivaatioon, oppimiseen ja tunteisiin. Lisäksi selvitettiin, millaista arviointia kemian tunneilla on käytetty, ja mikä on opiskelijoiden mielestä arvioinnin tarkoitus. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena kahdeksalle lukio-opiskelijalle.

Tutkielman kirjallisessa osassa käsiteltiin arviointia, sen menetelmiä ja motivaatiota. Arviointia käsiteltiin niin kemian opetuksen, opetussuunnitelman perusteiden kuin opiskelijoidenkin näkökulmista. Motivaatiota käsiteltiin sisäisen ja ulkoisen motivaation teorian, itseohjautuvuusteorian ja tavoiteorientaatioiden kautta. Lisäksi käsiteltiin arvioinnin vaikutuksia sekä oppimiseen että motivaatioon.

Kokeellisen osan perusteella saatiin selville, että saman ryhmän opiskelijoilla on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, miten heidän työskentelyään arvioidaan. Myös näkemykset arvioinnin tarkoituksesta vaihtelivat huomattavasti. Vastausten perusteella saatiin kuitenkin kattava kuvaus todellisuutta vastaavasta arvioinnin tarkoituksesta. Opiskelijat pitivät arvioinnin tärkeimpinä tehtävinä motivointia, palautteenantoa, opetuksen kehitystä sekä opiskelijoiden asettamista tasa-arvoiseen asemaan.

Opiskelijoiden mukaan arvioinnin lisääminen oppitunneilla lisäisi heidän opiskeluun käyttämäänsä aikaa, mutta tätä pidettiin ongelmallisena, sillä opiskeluun koettiin nyt jo käytettävän paljon resursseja. Opiskelijat toivoivat saavansa oppitunneilla lisää positiivista palautetta omasta osaamisestaan, mutta jatkuvan arvioinnin konsepti ahdisti osaa opiskelijoista. Opiskelijat kokivat oppimisen suhteen hyödyllisimmäksi arviointimuodoksi kirjallisen palautteen, mutta todellisuudessa opiskelijoille arvosanat merkitsivät enemmän.

Arviointi vaikutti myös vaihtelevasti opiskelijoiden tunteisiin. Tutkimuksessa havaittiin kaksi ääripäätä. Osassa opiskelijoita arviointi aiheutti vahvoja sekä positiivisia että negatiivisia tunnereaktioita kun taas osa opiskelijoista kertoi arvioinnin olevan heille melko merkityksetöntä.