dc.contributor.advisor | Perttula, Rauno | |
dc.contributor.author | Tuikka, Anne | |
dc.date.accessioned | 2017-12-09T16:13:35Z | |
dc.date.available | 2017-12-09T16:13:35Z | |
dc.date.issued | 2017 | |
dc.identifier.other | oai:jykdok.linneanet.fi:1805103 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/56213 | |
dc.description.abstract | Tutkimukseni tuottaa tietoa hyvinvointiin vaikuttavista merkityksistä, joita rakenteellisella
ja yhteisöllisellä sosiaalityöllä toteutetusta lähiötoiminnasta nousee esiin. Näkökulmat eivät
liity pelkästään lähiötoiminnan rakentumisen mahdollistumiseen, vaan myös kulttuurin
muovaamiin sosiaalisiin järjestelmiin. Tutkimusprosessissa etnografia on tutkimusta jäsentävä
teoria ja metodologia. Se määrittää tutkijan positiota, kentällä esiin nousseiden teemojen
käsitteellistämistä ja analyysia. Tutkimus on laadullinen, moniääninen ja kiinnittyy tulkitsevaan
antropologiaan ja hermeneuttiseen traditioon.
Tutkimuksen päähuomio kohdistuu ”Lähiötoiminnan kymmenen askeleen kehitysmatkaan”.
Moniäänisen aineiston analysointi tapahtuu rakennetussa lähiötoiminnassa esille
nousseiden sosiaalityön profession kolmeen mandaattiin kiinnittyviin sosiaalisen merkityksiin.
Aineistosta nousi esiin myös sosiaalista etäisyyttä määrittäviä tekijöitä. Näin mahdollistui
laajat ja syvät kuvakulmat nähdä lähiön sosiaalisen hyvinvointityön luonne, joka samalla
kertoo toiminnassa huomioitavista kehitystarpeista.
Kriittisen tarkastelun kohteena ovat asenteita koskevat kokemusten määritteet liittyen niin
inhimillisyyteen lähiön asukkaita kohtaan, kuin rakenteelliseen ja yhteisölliseen sosiaalityöhön
aikuissosiaalityössä. Syvään juurtuneet kulttuurin määrittämät asenteet vaativat lä-
hiössä muutosta kohti kunnioittavampaa, inhimillisempää ja ekososiaalisempaa asennetta.
Aikuissosiaalityössä asennemuutos liittyy uudenlaiseen ymmärrykseen pohjautuvaan sosiaalityöhön
työorientaationa.
Lähiötupa toiminta-areenana tarjoaa sosiaalisen tilan ja mahdollisuudet toimia, saada asiantuntijoita
paikalle, liittyä ryhmiin ja näin samalla ratkoa yksinjäämisen uhkaa. Vaikuttavaa
sosiaalityötä edistäviä tasoja ovat valtautuminen ja voimaantuminen. Lähiön suurimpien
ongelmien – päihteet ja yksinäisyys – ratkomiseen tarvitaan monialaista yhteistyötä.
Kyseisiä ongelmia eivät asukkaat itsenäisesti ilman ulkopuolista tukea kykene ratkomaan.
Perustelut asettumiselleni peilin eteen liittyvät tarpeeseeni aikuissosiaalityössä ymmärtää ja
tuoda esiin käytännössä ja puheessa ilmeneviä merkityksiä ja samalla ilmentää rakenteellisen
sosiaalityön ja moniammatillisuuden mahdollisuutta kuljettaa yhteiskuntaa inhimillisesti
kestävän kehityksen tielle. Toivon tutkimuksestani löytyvän sosiaalityöhön relevantteja
näkökulmia, joilla olisi merkitystä pohdittaessa etenkin aikuissosiaalityötä ja sen sisältöä.
Tämä on yksi näkökulma toteutettaessa inhimillisesti kestävää sosiaalityötä, sillä ”huonemiehetkin hyvän päivän sattuessa pystyvät hämmästyttäviin suorituksiin”. | fi |
dc.description.abstract | My thesis sheds light on factors affecting well-being as they emerged from work in a suburban
housing estate based on structural and communal social work. The perspectives in
this thesis do not only consider how to enable and accomplish suburban housing estate activities,
but also the social structures that our culture shapes. Ethnography functions as theory
and methodology of this research. It defines the position of the researcher, as well as
the conceptualisation and analysis of the themes that arose in the field study. This research
is qualitative, polyphonic and adheres to interpretative anthropology and hermeneutic tradition.
The main focus of my thesis is on ”The ten-step development journey of social work in a
suburban housing estate”. The analysis of the polyphonic research data collected through
starting up a suburban housing estate club house is based on the meanings of social as related
to the three mandates of social work as a profession. The research data also revealed
factors determining social distance. This allowed me to gain wide perspectives on the nature
of suburban social work to enhance well-being, while pointing out needs for development
in the suburban housing estate activities.
The objects under critical assessment are experiences related to attitudes pertaining to humanity
towards the residents of the suburban housing estate, as well as to structural and
communal social work within adult social work. The deeply rooted culturally shaped attitudes
to suburbs require a shift towards more respectful, humane, and eco-social attitudes.
For adult social work this attitude change means a work orientation based on new understanding.
Organising a club house in a suburban housing estate provides a social space and an arena
for activities, inviting visiting experts, joining groups, and it prevents people from being
left alone. Empowerment is a key element to promote influential social work. In order to
solve the biggest problems of suburbs – substance abuse and loneliness – we need multidisciplinary
co-operation. The residents of suburbs are not able to solve these problems by
themselves, without outside help.
The reasons for stepping in front of a mirror are, on one hand, linked to my need to understand
and disclose the meanings which are present in speech and practice of adult social
work and, on the other hand, to illustrate the possibilities of structural social work and multidisciplinary
co-operation to steer the society toward human sustainable development. My
thesis aims to provide relevant approaches to social work, and it is hoped that they are relevant
especially when considering adult social work and its contents. This thesis presents
one perspective on doing humanly sustainable social work, because ”even people in a suburban
housing estate can accomplish amazing things on a good day”. | en |
dc.format.extent | 1 verkkoaineisto (111 sivua) | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | Piilolankangas | |
dc.title | Inhimillisyyden äärellä lähiössä : etnografinen tutkimus rakenteellisella ja yhteisöllisellä sosiaalityöllä toteutetun lähiötoiminnan merkityksistä | |
dc.title.alternative | Etnografinen tutkimus rakenteellisella ja yhteisöllisellä sosiaalityöllä toteutetun lähiötoiminnan merkityksistä | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201712094579 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.oppiaine | Sosiaalityö | fi |
dc.contributor.oppiaine | Social Work | en |
dc.subject.method | Etnografia | |
dc.date.updated | 2017-12-09T16:13:35Z | |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | fi |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 210 | |
dc.subject.yso | lähiöt | |
dc.subject.yso | paikallisyhteisöt | |
dc.subject.yso | sosiaaliset ongelmat | |
dc.subject.yso | syrjäytyminen | |
dc.subject.yso | yhteisöllisyys | |
dc.subject.yso | osallistaminen | |
dc.subject.yso | toimijuus | |
dc.subject.yso | rakenteellinen sosiaalityö | |
dc.subject.yso | aluesosiaalityö | |
dc.subject.yso | sosiaalipsykologia | |
dc.subject.yso | Kuhmo | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |