Yksilöllisen oppimisen mallin soveltuvuus yläkoulun 7. luokan lajintuntemuksen opetukseen

Abstract

Suomalaisen koulujärjestelmän uudistuksia ohjaamaan astuivat elokuussa 2016 voimaan uudet valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet, jotka korostavat konstruktivistista oppimiskäsitystä ja tulevaisuuden osaamiseen valmentavia tietoja ja taitoja. Biologian opetuksen tehtävänä on kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta yhteisöllisiä ja toiminnallisia opetusmenetelmiä hyödyntäen. Sen tulee myös ohjata oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun kehitystä vuorovaikutuksessa muiden oppilaiden kanssa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia matemaatikko Pekka Peuran kehittelemän yksilöllisen oppimisen mallin soveltuvuutta lajintuntemuksen opetukseen biologian oppiaineessa yläkoulun 7. luokan oppilailla. Lisäksi tutkittiin 7.-luokkalaisten lajintuntemustaitoja, luontoharrastuneisuutta sekä oppilaiden asenteita ja kokemuksia biologian ja lajintuntemuksen opetuksesta. Tutkimusjoukoksi valikoitui kaksi Jyväskyläläistä 7. luokan oppilasryhmää, joista toinen arvottiin testiryhmäksi ja toinen kontrolliryhmäksi. Oppilaita oli yhteensä 38. Testiryhmä sai opetusta yksilöllisen oppimisen mallin mukaan, kontrolliryhmä puolestaan perinteistä opettajakeskeistä opetusta. Oppilaiden lajintuntemustaidot mitattiin lajintunnistustestien avulla ja muu aineisto kerättiin tekemällä oppilaille kirjallinen kysely ennen opiskelujaksoa ja sen jälkeen. Lajintuntemustestien tulokset analysoitiin tilastollisesti ja kirjallisten kyselyjen aineistot kvalitatiivisesti luokittelemalla vastaukset aineistolähtöisesti. Oppilaiden lajintuntemustaidot olivat heikot, eikä tutkimusryhmien välillä ollut niissä eroa. Oppilaiden kokemukset yksilöllisen oppimisen mallilla opiskelusta olivat pääosin positiivisia, ja sen koettiin sopivan biologian opetukseen todella hyvin tai melko hyvin. Oppilaat pitivät mielekkäimpänä parin tai pienen ryhmän kanssa työskentelyä ja omaan tahtiin etenemistä. Oppilaiden viihtyvyys biologian oppitunneilla parani tutkimuksen aikana. Negatiivisia tuntemuksia aiheutti melu ja tehtävien haastavuus. Tulokset olivat pääosin linjassa aiempien vastaavien tutkimusten kanssa. Tutkimus osoitti, että yksilöllisen oppimisen malli voisi olla yksi keino kehittää lajintuntemuksen ja biologian opetusta uusien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden tavoitteiden suuntaan. Yksilöllisen oppimisen malli on kuitenkin vielä varsin nuori opetusmenetelmä, joten uutta tutkimustietoa tarvitaan runsaasti lisää monissa eri oppiaineissa.

Suitability of the individual learning model in the teaching of species knowledge in elementary school’s 7th grade.

The latest changes in the Finnish school system come into effect in August 2016, by the new Finnish core curriculum, which emphasizes the constructivist concept of learning and the knowledge and skills towards future expertise. The aim of education in biology is to increase the student’s natural knowledge by utilizing communal and functional teaching methods. It should also steer the development of student’s scientific thinking in interaction with other pupils. The aim of this study was to examine the suitability of the individual learning model developed by mathematician Pekka Peura in biology subject for 7th grade pupils. In addition, species identification skills of the 7th grade pupils, their nature hobbyism, and attitudes and experiences of biology teaching and species knowledge were studied. Two student groups from Jyväskylä were selected for the study groups, one of them was drew lots for a test group and another one as a control group. Totally there were 38 students in this study. The test group was taught according to the individual learning method and the control group was taught using traditional teacher-centered lessons. Species knowledge skills of the pupils were measured using identification tests and other material was collected using written questionnaires before and after the teaching period. Results of the identification tests were statistically analyzed and the material of the written questionnaires qualitatively by classifying pupils’ responses. It was found that the pupil’s species knowledge skills were weak, and there was no difference between the groups despite the differences in teaching methods. Pupil’s experiences of studying with the individual learning model were mostly positive and they felt that the model suited very well or fairly well for biology lessons. Pupils found it the most reasonable to work in pairs or in small groups as well as work at their own pace. Pupil’s comfort in biology lessons increased during the study. Negative feelings were caused by classroom noise and demanding exercises. The results were largely in line with previous corresponding studies. The study showed, that the model of individual learning could be one of the tools to develop teaching of species knowledge and biology in general to achieve the goals of the new national core curriculum. However, the model of individual learning is still a relatively young teaching method, and thus, more new studies are needed, especially in different subjects.